Viime viikolla ke & pe suoritin (vihdoin) autokoulun kakkosvaiheen, eli siihen sisältyivät arvioiva ajo, jonka aikana keskusteltiin henkeviä ja tutustuttiin omiin arvoihin (kuten opettaja sanoi ns. "tultiin kaapista"), teoriatunnit ja liukkaanrata.
Asiallinen rekkakuski ja silleen.... |
Keskiviikkona suuntasin siis arvioivaan ajoon, jossa ajoin sikahienolla Volvolla. Se oli just sellanen uudenmallinen hienoine teknisine ominaisuuksinensa, ja aluksi tuntui etten osaa ajaa kyseisellä autolla Fiestan jälkeen. Aluksi pyörittiin laitakaupungilla, ja kunhan olin tutustunut autoon paremmin siirryttiin keskusta-ajoon. Siellä pyörittiin hetki, kunnes suunnattiin katsastusaseman pihaan. Pihasta lähdettiin arvioivan ajon ensimmäiselle kierrokselle, eli seurattiin ajoaikaa ja keskikulutusta. Ekalla kiekalla aika oli 20 min ja kulutus 5,1.
Toisella kierroksella ajettiin tasan sama reitti, mutta tällä kertaa motarilla mentiin 80 km/h satasen sijaan. Tällä kierroksella myös hokasin, että autossahan on 6 vaihdetta + pakki :D :D Hyvä minä :D Aika oli 20 min ja kulutus 4,9. Kuulemma tuolla autolla saa kulutuksen 3,6 asti, mutta se vaatii jo auton tuntemusta. Tulokseni oli kuulemma hyvä, eikä ajotavassani ole moitittavaa, mitään ei tarvitse lähteä muuttamaan opettajan mukaan.
Noilla ajokiekoilla tutustuttiin sitten itseemme puhumalla ja mietiskelemällä. Nykyään auokoulujen tulee keskustella kakkosvaiheessa näistä asioista, koska Suomen kolari- ja onnettomuustilastot nyt ovat mitä ovat.
Ensin minun piti luetella hyviä asioista elämässäni. Sen jälkeen piti päättää yksi asia kerrallaan minkä asian jättäisin pois, jos olisi pakko valita. Viimeiseksi hyväksi asiaksi jäi Tuomas muiden pudottua pois. Seuraavaksi minun piti kuvitella tilanne, että olisimme olleet Tuomaksen kanssa auto-onnettomuudessa, jossa vastapuoli olisi alkoholin alaisena, aiheuttaisi onnettomuuden, ja Tuomas menehtyisi siinä. (Voitte uskoa, että alkoi hieman kurkkua kuristamaan ja ahistamaan kun tätä kuvitteli.) Sitten minun piti miettiä pystyisinkö antamaan vastapuolelle anteeksi, miten reagoisin ja selviäisin tilanteesta.
Seuraavaksi piti kuvitella tilanne, jossa olisin ollut kolarissa (syy olisi minun) parhaan kaverini ja hänen puoliskonsa kanssa, ja tämä puolisko menehtyisi. Uskoisinko, että kaveri antaisi minulle anteeksi tekoa, pystyisinkö antamaan sitä itselleni anteeksi ja miten elämä sen jälkeen jatkuisi.
Täytyy sanoa, että jo tämä kierros antoi paljon ajattelemisen aihetta, ja tuntui että opin tuntemaan itseäni paremmin. Erittäin hyödyllistä tälläinen itsetutkiskelu! Kannattaa teidänkin kokeilla sitä, hyvät lukijat!
Toisella kierroksella tutustuttiin positiivisiin ja negatiivisiin asenteisiini, ja miten ne vaikuttavat elämään/eivät vaikuta. Tämä kierros ei itselleni avannut niin paljon omaa sisintä, mutta ymmärsin kuinka asenteet vaikuttavat arvoihin ja toisinpäin. Ja asenne vaikuttaa ajamiseen yllättävän paljon! Kannattaa siis aina miettiä millaisella asenteella lähtee liikenteeseen, pystyykö siellä toimimaan joustavasti ja ymmärtämään muita autoilijoita.
Teoriatunneilla käytiin läpi saamaamme läksyä, eli 3 hyvää, 3 parannettavaa ja yksi paras asia omassa autoilussa. 10 taloudellisen ajamisen tekniikkaa ja 3 ennakointitekniikkaa. Teoriatunti oli hyvin mielenkiintoinen, saimme aikaan hyvää keskustelua ja opimme samalla koko ryhmä tuntemaan eri tyylisiä autoilijoita. Itseäni vain kummastutti se, että olin yksi ryhmän kokeneimmista ajajista, ellen jopa kokenein. Mutta silti oli hauska kuunnella muiden näkemyksiä liikenteessä ja tapoja ajaa.
Mitä päällimmäisenä jäi mieleen teoriatunneista oli, että vaikka liikennesäännöt sanoisivat toista, pitää aina liikenteessä pitää maalaisjärki päällimäisenä mukana. Esimerkkinä opettajan kertoma tilanne. Jos toinen auto ajaa kolmion takaa eteesi arvioiden väärin aikansa riittävän kiihdyttämään pois alta, ei se silti anna oikeutta ajaa kyseisen kylkeen/yli/perään. Eräässä onnettomuustutkinassa juuri näin oli käynyt, ja kun päälleajajalta kysyttiin mitä oli tapahtunut, oli tämä vastannut että hän kiihdytti kokoajan vauhtiaan (välimatkaa aluksi n. 100m), koska toinen tuli kolmion takaa ja senhän se pitää väistää.
Opettajamme sanoikin, että kuvitelkaa ajaessanne, että siinä edessä törttöilevässä autossa on sukulaisenne, ystävänne, perhettänne. Haluatteko silti ajaa heidän ylitseen, soittaa torvea tai vilkuttaa valoja, koska he tekivät virheen. Se, että he eivät ole teidän tuttujanne ei anna päälleajo-oikeutta, silti he ovat jonkun perhettä.
Teorian jälkeen lähdettiinkin liukkaanradalle. Siellä aluksi katsottiin sisällä pari videota mm. onnettomuuksista ja niissä toimimisesta. Tämän jälkeen lähdettiin liukkaan radalle, jonne"järjestettiin onnettomuus". Ja kuinka ollakkaan meikäläinen oli nyt se, joka sen "onnettomuuden" oli aiheuttanut, eli olin ajanut penkkaan 3 kaveria kyydissä. Ja sitten meidän piti näyttää miten toimisimme tässä tilanteessa ja esittää se tilanne kokonaan. Toimin siinä ryhmänjohtajana, ja olin pääasiassa vastuussa siitä, että tilanne sujui hyvin eikä lisäonnettomuuksia syntynyt. Tästä selvittiin hyvin :)
Tämän jälkeen opettajamme näyttivät turvaväli-demonstraation, ja se sai kyllä ajattelemaan, että kaupungeissa ajetaan aivan liian pienillä turvaväleillä, ja edes moottoritiellä ei välitetä oikeista väleistä. Tämän jälkeen päästiin sitten itse liukastelemaan ja harjoittelemaan äkkipysähdyksiä kaarre- ja suoraliukkaille. Mukavaa oli, ja nyt se on sitten vakituinen kortti taskussa, sen pitäisi tulla lähipäivinä kotiin.
Suurinpiirtein oikeanlainen turvaväli rekalla ajaessa 80km/h. |
Mikset vastaa edellisien postauksien kommentteihin ja kysymyksiin? Minua kiinnostaisi Pallon kuulumiset:)
VastaaPoistaHei, vastaukset pääsivät unohtumaan muun härdellin keskellä. Vastailenkin niihin samantien :)
Poista