Hevoset osat 2&3

Elämäni hevoset osa 2/5,

Survi. Tuo ihana tamma astui elämäämme 2001, jolloin se hankittiin perheeseen. Ensimmäiseksi hevoseksi juuri oppikirjojen kauhu: ei koulutettu, osaa suurinpiirtein askellajit. Survin kanssa asuttiin välillä mummolassa, Heppahovissa ja jossain vaiheessa Ohenharjussakin. Heppahovissa Survia kouluttivat opettajat ja samalla opimme itse lisää. Ohenharjussa taas reviteltiin aina 110cm ratoja Pekka Larsenin valmennuksessa. Survista tulikin luottoheppa, jonka selkään pystyi kenet vaan laittamaan ja joka yritti aina parhaansa. Muutama ruusuke tarttuis perhehevosen seinälle pikkukisoista, mutta tässä tammassa on silti pilkettä silmässä luotettavuuden mausteena.

Elämäni hevoset osa 3/5,

tämän osion valtaa Viljami eli tutummin Vilikki. Vilikin selkään meikäläinen istutettiin ennen kuin osasin edes kävellä, ja Vilikin kanssa tuli opittua myös muutakin. Se esimerkiksi puraisi tai potkaisi jos selkäsi sille käänsit hoitaessa tai aidan vieressä seisoessasi; se jos kuka opetti hevosen seuraamista. Ratsastaessa Vilikki oli sellainen oman tien kulkija, ja Survin kanssa se meni sinne minne Survikin. Muistan erään maaston, kun satulavyön ollessa liian löysällä kierähdin kesken ravin satulan kera mahan alle, mutta poni jatkoi tyytyväisenä matkaa Survin perässä. Ja tuolta reissulta muistoksi tuli ponin kavion kuva pohkeeseen, ja kaunis sellainen. 

Vilikki jouduttiin valitettavasti lopettamaan kaviokuumeen vuoksi, mutta silti upea ja pirullinen New Forestin-poni on jättänyt hyvät ja opettavaiset muistot jälkeensä.

Vuonna nakki ja muusi :D

Tänään haaste menee Miialle kuten fb:ssäkin :)

Elämäni hevoset osa 1/5

Sain fb:ssä haasteen, ja päätin siirtää sen myös tänne blogin puolelle.

Kiitos haasteesta Elli​! 
Elämäni hevoset 1/5

Vaikea oli keksiä tähän sopivaa aloittajaa, mutta palataan vuosissa taaksepäin aina 2000-luvun alkuun. Silloin pikkuriikkinen Ansku kävi Heppahovissa (nyk. Ratsunainen) ratsastustunneilla. Ja siellä oli tämä ihanainen poni, poni joka jääräpäisyydellään ja suloisuudellaan vei palan sydämestä; Ipalina. Ipa oli ihana shettis, ja ehdottomasti oma lemppari. Muistanpa kerran, kun vaihdoin toisen tuntilaisen kanssa Odista Ipaan, ja tallitöitä vastaan ratsastin "ilmaistunteja" Sirpan vahtiessa kentän laidalta. Sitä kautta opin tuntemaan ponin ajatusmaailmaa ja ratsastamaan sillä, joskus sitä loiskautettiin 60cm esteenkin yli, noilla pikkukoivilla :D Ja siitä lähti ihastus muiden inhokkeihin/vaikeisiin hevosiin.

Valitettavasti minulta ei taida löytyä juuri tähän hätään itseotettua kuvaa ihanasta Ipasta, mutta voitte ihailla häntä sukupostista tämän linkin takaa.

Mukaan haastan blogin puolelle tästä kirjoittamaan Hennan.

Hyviä Kür-kappaleita

Sattumalta radiota kuunnellessani tuli tällä hetkellä "kuuma" kappale kohdalle, ja aloinkin miettimään kuinka sen tahtiin olisi kiva ratsastaa kür-ohjelma. Ei sillä että osaisin, tai että edes pystyisin, mutta ihan vain leikittelevänä ajatuksena tällaista mietin. Sen jälkeen ryhdyin pohtimaan ylipäätänsä kürissa käytettäviä kappaleita, ne ovat yleensä suht klassisia. Miksi vähän menevämmät kappaleet eivät sopisi kür-ohjelmien taustoiksi? Olympialaisissa taisi olla yksi vähän menevämpi kappale, ainakin sillä hetkellä kuin sen näin, ja se lisäsi mielestäni ohjelman viihdyttävyyttä yleisölle. Siksipä päätin listata Anskun TOP 5 Uutta Kür-kappaletta.

Nro 1:  Martin Tungevaag - Samsara

Tämä kappale oli juurikin se, mikä äsken soi radiossa. Kuvitelkaa alkuun raviohjelma; väistöjä, lisäyksiä, piffit & passaget. Sitten kertsiin laukkaohjelma, oikein ponteva ja uhmakas sellainen; vaihtoja, sulkuja, siksakkia. Siitä siirtyminen käyntiohjelmaan, josta taas raviin. Ja kertisissä uudestaan uhmakasta ja mahtipontista laukkaa. Ainakin miun mielessä näyttää hyvältä :D

Toki tämä kappale on rytmitykseltään sellainen, ettei siinä parane jäädä jälkeen tai mennä edellä. Erittäin haastava kappale siis. Jospas sitä kesällä itse treenaisi tämän tahtiin, kun saa radiolaitteet ulos.

Nro 2: Let It Go elokuvasta Frozen

Tämä erittäin kaunis kappale on karaokeversiona tähän sopiva. Alun rauhallisuus antaa aikaa raviohjelmalle, antaa vaikutelman ettei ole kiire. Selvemmän rytmin tullessa mukaan on hyvä napata ravista seuraava vaihde päälle, ja esittää rytmikkäitä tehtäviä ja siirtymisiä ravin sisällä; hieman raviväistöjä, siksakkia, lisäyksiä, piffit&passaget. Sitten hieman ennen kertosäettä laukkaan siirtyminen, ja kertosäkeen oikein "pamahtaessa" päälle niin upeat lisäykset. C-osassa voisi leikitellä laukassa väistöillä, suluilla, avoilla, jonka jälkeen taas kertosäkeessä upeaa rentoa laukkaa. Ja ohjelma olisi helppo lopettaa hyvään pysähdykseen yhdessä musiikin kanssa.

Nro 3: You'll Be In My Heart - Phil Collins

Tämä sopii juurikin vähän rauhallisempiin ja ehkä helpompiin ratoihin kuin aiemmat. Tässä on tasainen mukava rytmi läpi kappaleen, mutta kertseissä on mahdollista tuoda vähän näyttävyyttä musiikin mukana, lisäykset, vaihdot tms. Tämän valitsin juurikin tuon tasauden ja ihanien sanojen takia mukaan.

Nro 4: Try - Pink

Tähän valitsin kaksi eri versiota kappaleesta, rockimpi ja klassisempi. Molemmista saa mielestäni rakennettua hyvät ohjelmat, rockimmasta versiosta temmokkaamman ja "nopean" ohjelman ja klassisesta versioista rauhallisen, lennokkaan ohjelman. Kukin voi päättää kumpi sopii enemmän omaan makuun, itselleni ehkä tuo klassisempi nappasi enemmän.

Nro 5: Firework - Katy Perry

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä valitsin vähän haastavamman kappaleen. Firework on temmoltaan reipas, jonka vuoksi siihen liikkeiden osuttaminen sopivasti rytmiin voi olla hyvinkin haastavaa. Mutta olen silti varma että tämä kappale energisyydellään on loistava listalle. Vaikka kappaleessa ei olekaan ns. huippukohtaa tms. niin silti näyttävyyden voi hakea juurikin rytmityksellä ja rytmittämällä vaativammat liikkeet oikeaan kohtaan.

Tälle listalle olisi mahtunut vaikka kuinka monta hyvää kappaletta vielä, mutta nämä nyt sattuivat tällä kertaa ensimmäisenä silmään. Kommentoikaahan alle mitä mieltä olitte kappaleista, ja olisiko teidän mielestänne joku kappale pitänyt korvata toisella?

Kuulumisia

Hieman päivittelyä hevosista ja muutenkin kuulumisia. 

Me ei nyt hetkeen päästä minnekään lähtemään, kuorma-auto lähti nimittäin korjaamolle ja jäikin sinne sitten pitkäksi aikaa... Kuormis lähti ihan normihuoltoon + katsastukseen, katsastuksessa siitä löytyi yksi poikki mennyt jousi (mikä ei sitä sitten läpi päästänyt, muuten on loistokunnossa kuulemma) ja jousen korjaamista aloittaessaan korjaajat huomasivat että takapyörät on viimeksi laitettu väärin paikoilleen. Ja sen takia mm. napa, pultit, renkaan lautaset (vai mitkä ne nyt olivatkaan siinä renkaan sisällä) ovat mäsänä. Ja kuulemma vasemman puolen renkaat olisivat voineet pettää hetkenä minä hyvänsä, ja sitten olisi käynyt hyvin ikävästi. Joten kuorkki on siellä hoidettavana ja mie itken jo valmiiksi korjauslaskun vähintään tuplaantumista edellisen huoltomiehen huolimattomuuden vuoksi.... Yhyyyyy...

Prinsessalla on kiima, ja voi luoja että se osaa olla rasittava... Ei olevinaan osaa enää mitään mitä on opeteltu tähän mennessä, kuolaimet ovat nou nou, samoin pohkeet ja oikeastaan kaikki on nou nou... Nyt muistan miksi halusin orivarsan seuraavaksi hevoseksi :P

Pallo on ollut superhieno ja sillä on ollut miellyttävä mennä, jotain positiivista edes :) Ainut miinus on Pallon vielä lihaksettomuus, jolloin se on hyvin raskas edestä. Mutta muuten Pallo on oma ihana itsensä :)

Ei tässä varmaan muuta, pyrin pian saamaan kuvallista postausta esille, kunhan pääsen kameran ääreen :) Kuulumisiin!

And the Oscar goes to....

No ei vaineskaan, ihan Oscar-patsaita ei tässä kisassa jaeta, mutta palkinto jaetaan kuitenkin!

Ensin täytyy sanoa, että kiitos hurjan hienoista nimiehdotuksista! Kolmesta parhaasta sijoituksesta käytiin tiukkaa keskustelua sillä kaikki olivat sopivia blogille, ja jokaista olisin voinut omassa mielessäni käyttää. Kuitenkin voittaja saatiin ratkaistua erinäisten tarkastelukulmien jälkeen.

Voittajan valinnan perusteet:
- Nimi on blogille oikein sopiva, se täyttää kilpailuehdot (viittaa molempiin hevosiin tasapuolisesti) ja siinä on oma sointinsa. Nimi on myös sopivan neutraali, siinä ei ole "liikaa" egoa tai pehmoilua. 

Ja voittaja on (rumpujen pärinää....)

Kisakentät kutsuvat: Chelsea ja Pallas III

Voittaja nimen keksi Sabina, otathan yhteyttä sähköpostitse ja kerrot haluatko palkinnon hevoselle vai ratsastajalle ja aiheeksi syksy/talvi vai kevät/kesä.

Kunniamaininnan saavat Laura Kisakenttien Kingeillä (suuri plussa oli tarina nimien takana!) sekä Ariana Pikkuprinsessalla ja Palloittelijalla!

Kiitos kaikille osallistujille, pysykäähän kuulolla, sillä pian on seuraavan kisan aika ja sen aihetta ei liene hankala arvata ;) 

Elossa ollaan!

Hellurei ja hellät tunteet! (Tai jotain sinne päin...)

Kuten joku viisas on tokaissut "urheilija ei tervettä päivää näe", on ryhmärämäämme taas kohdannut epäreilu kohtalo. Prinsessan alkaessa toipua impparistaan, napsahti minulla töissä alaselkä, ja voi pojat että osaa olla kipeä.. Yritän jokseenkin selvitä nyt särkylääkkeiden avulla ja minimaalisella työmäärällä muutaman päivän ajan, jotta kipu alkaisi hellittää. Käyn siis vain navetassa, hepat juoksevat irtona, liinassa tai rauhallisia maastokävelyitä ja tallihommia teen vain sen verran kuin selkä kärsii. Kaikki muu ylimääräinen, bye bye! No okei, jonkin verran toimistohommia kokeilen tehdä, mutta muuten "nautin" vapaasta (kipuilu)ajasta. 

Voi tulisipa pian kesä ja kenttäesteet,
ja Pallon ihmeparantuminen...

Toivottavasti vaiva menisi mahd. pian ohi, sillä 21.2. olisi täällä harjoitusestekilpailut, minne olisi Prinsessan kanssa tarkoitus suunnata, ja treenaaminen voisi olla kova sana... Luokkia en vielä tiedä, 80cm&90cm olisi hyvinkin turvallinen vaihtoehto, sillä niissä ei ole vielä korkeutta Prinsessalle nimeksikään, kun taas 100cm tuo jo haastavuutta itse korkeudella. Toki tulevaisuutta ajatellen 100cm luokkia pitäisi alkaa jo menemään, varsinkin kun keväällä olisi tarkoitus korkata ensimmäinen 110cm. Ja harjoituskisoissahan se olisi hyvä tehdä, siellä radat ovat yleensä aluetasoa, siis anteeksi 2-tasoa, helpommat ja reilummat ratsukoita kohtaan. Joten mietitään, mietitään, ja katsotaan mitä keksitään :) Huvittaisi ottaa Pallo mukaan kyseisiin harjoituksiin ristikkoluokkaan, mutta se taidetaan jättää ihan ajatuksen tasolle, vaikka se olisi varmasti kaikista osapuolista mukavaa :D

Mutta siinäpä pikaiset kuulumiset, pysykäähän kanavalla, sillä huomenna paljastetaan THE VOITTAJA of NIMIKILPAILU!

Huoh...

Urheilija ei tervettä päivää näe.. Se on kyllä totta. Prinsessa oli tarhassa napannut hokeilla toisen takasen sisäsyrjälle kaksi haavaa, ja kovista betadine-haude yrityksistä huolimatta jalka on hirmuinen tukki... Eilen kävi ell. määräämässä viiden päivän antibiootti- ja kipulääkekuurit, joita nyt sitten pistellään ja syötellään. Toivotaan että lähtisi nyt näillä hoidoilla menemään paremmaksi. Tokaisinkin Prinsessalle toissapäivänä että "sinun piti olla se terve hevonen", niin nythän se on telakalla hetken. Ärsyttää, ketuttaa ja turhauttaa. Ennen kaikkea turhauttaa... Prinsessa alkoi olla todella kivalla mallilla, ja tarkoitus oli treenata kohti kevään kisoja, niin bye bye seuraavan parin viikon intensiivinen treeni.

Pallo tosin on ollut yllättävän hyvä (kop kop) ja täynnä tarmoa. Olen nyt muutamia kertoja mennyt kentällä ilman satulaa käyntiä ja ravia, ja samalla testaillut mitä jalka sanoo vähän "kootummasta" työskentelystä. Ja tähän mennessä näyttää hyvältä :) Ensi viikolla olisi tarkoitus käydä kokeilemassa pikku pätkät laukkaa maastossa, jotta päästään menemään suoralla. Toivotaan parasta ettei jalka tähän reagoisi, niin toivon mukaan kuukauden päästä pääsisi Pallon kanssa vähän tiukempaan treeniin. 

Että sellaista tällä kertaa. Jospas elämä alkaisi pikkuhiljaa taas hymyilemään?