Tervetuloa seuraamaan matkaa henkeen ja vereen heppatytön, lahjakkaan kouluruunan, nuoren estetamman, uraansa aloittelevan oripojan ja vierailevien tähtien seurassa!
Sisältääpi talvisia kuvia lupauksen mukaan! Mutta tällä kertaa aiheena onkin ympäröivä maailma, ei hepat. Mutta ei huolta, löytyy video Pallosta, niin ei ole ihan hepatonta :)
Siispä nauttikaa (huono)laatuisista kuvista ja skrollailkaa alaspäin lukemaan lisää tekstiä.
Teeriparvi takapihalla, parhaimmillaan laskettiin 12 teertä.
huono suurennos teerestä
kotipihaa
tuleva pulkka-/lautailumäki
valoa pimeyteen
talvitaivaan ensimmäinen tähti
sininen hetki
tallin mittari
sininen hetki väistyy illan pimeyden tieltä
pulkkarivistö odottaa laskijaa
hevosten kesävesisankko
Tänään käytiin Pallon kanssa taas maneesilla, ja tällä kertaa testailussa oli 14cm tavan kolmipalat. Pallo toimi näillä kuolaimilla ihan kivasti, paremmin kuin eilen (kun vei mua maastossa 6-0 ennen väsähtämistään) ja paljon paremmin kuin oliivikolmipaloilla. Kääntyi paremmin, jarrut toimi ihan jees, vähän vielä makusteltiin että millainen kuolain siellä suussa onkaan tällä kertaa. Hypytkin oli pääosin hyviä, pari täysmöhläystä tuli, mutta ne olikin ihan täysin mun mokia. Tehtiin taasen jumppaa kaheksikolla (keskihalkasijalla 5 pystyä), ja alkuun kun tultiin ravilla oli yksi väli (sininen pysty-sininen pysty) Pallolle ihan mahoton. Ei millään suostunut menemään innarina vaan aina otti ihme räpellysaskeleen sinne väliin. Sitten kun tultiin vähän reilummalla laukalla sisään, niin onnistui tuokin väli. Ihme hevonen...
Sitten tultiin samaa viiden esteen innaria vielä "toisesta suunnasta" eli lyhyemmällä (n. 12m) lähestymisellä päädystä, kun edellinen oli pitkällä (n. puolen maneesin) lähestymisellä. Muokattiin linjaa niin, että vika este oli korkeampi pysty ja 4-pysty otettiin pois. Tultiin tällä muutamia kertoja, ja sitten otettin 2-pysty pois niin että oli kolmoissarja yhen askeleen väleillä. Loppuun laitettiin vielä 1- ja 3-esteistä okserit, esteet oli n. 90cm korkeita.
Loppuun Pallokin rupes hiffaamaan jumppaamisen idean ja alkoi kasaamaan itseään ihan omasta tahdostaan ennen ekaa estettä. Selkään vain tuntui oudolta, kun yht'äkkiä näyttää että este jäiskin tosi kauaksi askeleen lyhentyessä. Onneks on tollanen kenguru, joka menee vähän ylikorkeelta yli, jos siltä tuntuu Valkku sanoi, että ois menny vaikka 120cm esteet vikalla kerralla, niin nätisti hyppäs pyöreen ja ilmavan hypyn. No jos sitä ens kaudella menis ne keposeen, kun Pallo on nyt vielä heikossa lihassa?
Mulla oli videokamera mukana, mutta iskä ei sitä autosta ottanut mukaan, ja onneksi ei :D Oli oma tekeminen välillä vähän mitä sattuu, vaikka alkoi istunta paranemaan valkun pitkällisen jankutuksen ansiosta. Se ois ollu kiva nähdä videolta, mutta ei niitä räpellyksiä siellä välissä.. Mutta niistäkin oppii, kun niitä katsoo, ainakin minä opin katsomalla.
Loppuun vielä video Pallosta kun menin hakemaan sitä sisälle varustamista varten, ja Survi oli kerennyt jo lähteä lenkille..
Ja ihan loppuun, EN tee postausta joululahjoistani kuten toivottu, sillä minusta joululahjat kuuluvat vain minun ja lahjanantajan väliseksi asiaksi, ei teille hyvät lukijat. Olkoon ne salaisuuksia, sillä sain niin ihania lahjoja, etten halua niitä jakaa ;)
Pakkasta oli enää -15 astetta, joten päästiin kunnolla töihin kevyempien päivien jälkeen. Päätinkin hypätä ilman satulaa, sillä lumelle on pehmeä pudota :D No ei vaineskaan, vaan oikeasti syy oli se, että emme pääsekään huomenna maneesille kiristyvien pakkasten takia.
Aloitin homman auraamalla lumikolalla kentällemme "kiitoradan", eli n. 3m x 15m alueen, jolle laitoin ensin puomit 3 metrin välein. Sen jälkeen otin Pallon sisälle, kun Survilla oli jo lähdetty maastoon. Ja halleluuuuuja millaista oli laittaa Pallolle juoksutuskamppeita niskaan... Riehui ihan älyttömästi, kun kaveri ei ollut näköpiirissä, ja siinä sitten "tanssittiin" pitkin käytävää. Sain kuitenkin varusteet niskaan, ja sitten matkaan kentälle. Juoksutin kapsonilla, ja hiukan oli Pallolla energiaa.. Tarjos heti ravia ja laukkaa, ennen kuin oli kerennyt kävelemäänkään... Juoksutin vajaan 20 minuuttisen, tosiaan oli kyse vain alkuverkasta.
Sitten käytiin nopeasti tallissa vaihtamassa suitset päähän, ja sitten kyytiin. Alotin melkein heti ravissa menemään puomeja, ja kohta laukassa molempiin suuntiin. Sitten alettiin verkkaamaan esteillä, ensin oli puomi 3m - ristikko, molempiin suuntiin sama homma. Sitten ristikko nostettiin 90cm pystyksi, ja tulin samalla tavalla kuin ekaa tehtävää.
Hiukan oli Pallolla virtaa, kun lähti välillä vähän kiihdyttelemään itse esteelle. Tehny pakkaset tehtävänsä...
Loppuun tulin vielä puomi-3m-pysty 50cm-3m-puomi jumppaa. Teki kyllä Pallolle hyvää, kun joutui keskittymään jalkoihin, ja omalle tasapainolle hyvää mennä pitkästä aikaa esteitä ilman satulaa. Viimeksi menin kevättalvella esteitä ilman satulaa, mutta voisin kyllä useamminkin mennä. Ilman satulaa hyppäämisessä on ainoastaan yksi ongelma... Siihen tarvitsee jonkun avuksi, sillä esteitä ei oikein ilman satulaa pääse nostamaan, kun ei pääse takaisin kyytiin.. Ja meillä ei hirveästi noita vapaehtoisia apulaisia täällä ole, mutta jos sitä taas joskus menisi uudelleen, sillä se oli älyttömän hauskaa!
Ja selvisi sekin, että Pallolle ei tuo oliivikolmipala sovi. Tulee liian raskaaksi edestä, eikä avut loppujen lopuksi menneet niin hyvin läpi kuin nivelillä. Seuraavaksi kokeilenkin tavan kolmipalaa, sen uskoisin sopivan, onhan se vähän niveltä miellyttävämpi suussa, mutta ei kuitenkaan sisällä samaa vipuvaikutusta kuin oliivi. Katsotaan, jos löytyisi siitä meille sopiva kuolain :)
JA videoita/kuvia ei ole tältä päivältä kuin pari Pallon kiinniottamisesta (mikä sujui ihmeen helposti..), koska avustaja ei ollut halukas kuvaamaan.. Mutta pian on tulossa talvinen kuvapostaus.
maanantai 24. joulukuuta 2012
Erittäin Ihanaa Joulua Kaikille! Naattikkaa :)
perjantai 21. joulukuuta 2012
Tässä tämä "yllätys" tälle päivälle. Eli uusin, ja vähään aikaan viimeinen, perheenjäsen Pusu. Ensimmäinen oma koirani, ja toivottavasti on ainakin seuraavat 10 vuotta seuranani :) Pusu tulee seikkailemaan meidän mukana valkoissa ja kisoissa, joten sieltä voi bongailla pientä huliviliä sitten ensi vuonna :D
Vähän heppailua loppuun; Pallon kanssa käytiin tänään ihan pelkällä kävelyllä. Lähdettiin ennen kuin aurinko oli kerennyt kunnolla nousta, kun ei ollut vielä pakkaset järkyttävissä lukemissa, ja käytiin sellainen tunti kävelemässä. Maanantaihin (eli jouluun) asti mennään kävellen, ja sitten jatketaan normaalia treenaamista, säiden mukaan tosin.
Kuvia luvassa pian!
torstai 20. joulukuuta 2012
Saatte odottaa huomiseen tän jännitysnäytelmän kanssa ;)
Kipasta kopioidut alustavat aikataulut kansallisille kisoille joihin meno suunnitteilla, aluekisat tulevat näiden lisäksi/tilalle, saas nähdä millanen kisakalenteri loppujen lopuksi muodostuu. Kuten huomaatte, muutamia päällekäisiä päiviä jo on, aika näyttää minne mennään/minne ei ja millaisella kokoonpanolla :)
Kenttä 25.-26.5.2013ONES/LapinlahtiHaraste - Va A 20.-21.7.2013ONES/LapinlahtiHarraste - Vaikea 7.-8.9.2013 ONES/LapinlahtiHarraste - Va B Koulu 17.3.2013 KRS/Kajaani 24.3.2013 MRS/Mikkeli 8.-9.6.2013 KvR/Iisalmi 6.-7.7.2013 KuoR/Kuopio 26.10.2013 MRS/Mikkeli Este 16.3.2013 Ha-71/Kuvansi 7.4.2013 KRS/Kajaani 25.-26.5.2013KvR/ Iisalmi 7.-9.6.2013TAHKO/Kuopio 29.-30.6.2013 KuoR/Kuopio 5.-7.7.2013 Savonlinna Opera Games 7.-8.9.2013 KiuRa/Kiuruvesi 22.9.2013 KRS/Kajaani
Tänään oli rokotus/raspaus/madotuspäivä hepoilla. Aamuseltaan kävin Pallon kanssa maastossa ilman satulaa päräyttämässä noin tunnin lenkin, ja vedettiin yks laukkapätkä muuten käyntimaaston sekaan. Ja ai että heppa oli innoissaan, sain itsekin nauttia siitä rauhallisesta menosta (joka sitten äityikin vähän reippaammaksi :D).
Ellu tuli joskus klo 13 aikoihin meille, ja mä olin kerennyt ottaa hepat jo sisälle, ja Pallon laitoin valmiiksi käytävälle. Pallo on järkevämpi hoitaa eka, vaikka Survi onkin helpompi, koska Pallon kanssa saa energiat kulutettua... No ellu ensin rauhoitti Pallon suoraan (viime vuotista muistellen, tosin kevyemmin tänä vuonna) ja iski rokotuksen samalla. Pallohan ei piikkejä pelkää, mutta raspauksesta se ei tykkää. (Tiedä sitten onko sille joskus sattunut jotain?) Raspaus sujui ihan jees, meitä oli siinä 3-4 henkilöä tilanteesta riippuen, ja jossain vaiheessa ite olin kokonaan ilmassa, kun Pallo vähän nosti päätään ja minä roikuin halausotteella kaulassa :D No sitten siirryttiin Surviin, joka ei ollut mielissään jokavuotisesta hoidosta; meni ensin karsinan peränurkkaan, ja yritti vielä livistää päitsistä. Survikin saatiin suosiolla hoidettua, ja ellu lähtikin noin 40min päästä tulemisestaan.
Illalla madotin hepat vielä ennen iltaruokia, ja nyt ne toivon mukaan nukkuvat tallissa. Pari päivää pidetään kevyempää, ja sitten loppuviikosta päästään taas treenailemaan :)
Sitten vielä eilisen estetreeneistä. Menin siis ensimmäistä kertaa oliivikolmipaloilla, ja Pallo oli aika kiva. Pidätteet menivät paremmin läpi, mutta aina välillä vastusteli norminiveliä enemmän. Saas nähdä ovatko meille sopivat kuolaimet vai eivät, sillä ellu sanoi tänään, että oli ollut aika isot piikit hampaissa... Voi olla, että palataan norminiveliin tai ihan tavan kolmipaloihin jos eivät oliivit sovi, oliivit on kuitenkin vahvemmat kuolaimet.
Mutta takaisin treeneihin. Jumpattiin kahdeksikolla niin, että toinen kasin "sivu" oli 4:n esteen jumppa ja toinen yhen askeleen sarja. Kaikki esteet oli pystyjä. Pallo oli aluks tosi löysä, jotenkin vetämätön, ja mietinkin, että onko kuolain niin kova, että jarruttaa sitä jo pelkästään suussa olemalla. Mutta hetken päästä Pallo heräs ja oli oma itsensä, liekkö ollut liian aikainen aamu ;) saman värin nuolet kertoo mistä suunnasta tultiin kasilla
Tultiin aluksi ravilähestymisillä, vaihdellen aina muutaman hyvän kierroksen jälkeen lähestymissuuntaa, niin että tuli tiukemmalla/lyhyemmällä tai pidemmällä/loivemmalla tiellä. Lopuksi tultiin laukassa lähestymiset, ja iskä nosteli esteitä aina välillä. Loppuun tehtiin niin, että yhen askeleen sarja pysyi ennallaan ja innarista otettiin keskimmäiset esteet pois, eli tuli kahden askeleen sarja. Pallo tuli välillä kakkosen välin kolmella ja teki välillä taas todella itsemurhaloikkia säikytellen minua. Loppuun saatiin kuitenkin hyvät hypyt kaikille esteille ja lähestymiset kanssa, joten sen jälkeen vaan keventelin hetken ja käveltiin reilusti. Pallo teki mun yllätykseksi todella hienoja laukanvaihtoja, ja olenkin tyytyväinen tän hyppypäivän esityksiin, jos ei ihme loikkia lasketa. Kyllä siitä vielä hieno peli tulee :)
Huh huh millainen päivä ollut.. Tuntuu, että oisin vain juossut paikasta toiseen kauhealla kiireellä ja toivonut olevani ajoissa edes jossain. Vaikka oikeastihan minulla ei mitään virallista aikataulua ole missäin vaiheessa ollutkaan tälle päivälle. Aamulla heräsin joskus 8.15 maissa ja ajattelin, että 9.00 ois hyvä olla Lassen luona, että kerkeän kaiken vielä tehdä. No en minä sinne sitten päässyt vasta kun 10 aikoihin, ei ihan koneisto meinannut lähteä aamulla käyntiin..
Lassen kanssa halusin keskittyä pelkästään suoristamiseen ja oikean kyljen toimimiseen. Alkuverkkailuiden jälkeen aloin tekemään päätyyn aina voltin ja siitä n.5m ennen kulmaa uran sisäpuolelle ja väistöllä uralle. Tätä tein ensin käynnissä ja sitten ravissa. Sain molempiin suuntiin Lasse kivasti suoristumaan, aluksi oikea pohje ei meinannut mennä millään läpi eikä oikeaa kylkeä ollut. Mutta muutamien kierrosten jälkeen alkoi lyyti kirjoittamaan, ja Lasse oli parempi vaikeampaan suuntaan jopa! Laukassa halusin tehdä samaa, että saisin kyljen läpi, mutta laukkaväistöjä en halunnut tehdä. Niiden tilalle otin "takapään avoa" eli ulkopohkeella käänsin hevosen ahteria uran sisäpuolelle, mutta en taivuttanut sitä samaan suuntaan vaan halusin suoristaa. Tällä tavalla halusin Lasselta ulkopohkeen läpi ja sen rehellisesti suoraksi alle, vaikka kääntelisin sitä miten tahansa x) Helpompaan kierrokseen eli oikeaan sainkin Lassen toimimaan hyvin, mutta vasemmalle oli kyllä työn ja tuskan takana saada yksi hyvä pätkä. Molempiin suuntiin otin sitten vielä rennompaa laukkaa pitkillä ohjilla, että Lasse sai venytellä itseään. Loppuun ravailin ja kävelin taivutellen vielä hetken, ja ihan lopuksi käytiin maastossa kävelemässä. Heitin Lassen vielä pihalle sitten kuivatuksen jälkeen, ja taisin hiukan laittaa liikaa loimia päälle, sori Sussu :D. Eipähän ainakaan palellu pikkuponi ;)
Lassen luota lähdettyä menin tankin kautta kämpälle, nappasin sieltä örvelön (=hamsteri) mukaan, ja lähdin hurruttelemaan Kuopioon. Matkan varrella poikkesin Kikan tallilta hakemassa erään karvaromaanin ja vein sinne samalla turppiksen, postissa hakemassa pari pakettia ja Ohenharjussa viemässä vyön ja hakemassa häkin hamsulle (kakkoshäkki Kuopioon, Joensuussa ykköshäkki).
Postin paketit olivatkin kivat avata, kun toisen sisällön tiesin (Hööks) ja toista en muistanut (Horze). Minähän en ole tunnettu mistään merkkitavaroiden ostamisesta, vaan enemmän haluan toimivia tavaroita, joiden hinta ei hivo pilviä. Olenkin "vannottu" Horze&Hööks ikiasiakas, sillä molemmista olen saanut asiantuntevaa ja hyvää palvelua. (Mutta se mainonnasta, siirrytään paketteihin!) Hööksiltä tilasin Pallolle kuolaimet, koulusatulaan päällisen ja itselleni lampaankarvapohjalliset kenkiin. Horzen paketista paljastui saappaanvarrenojentajat (mun saappaat näyttää paljon hienommilta ne sisällään!), kannuskumit, sivarit ja gramaanit.
Tän mä vielä joskus tilaan, kuva Hööksin sivuilta http://www.hooks.fi/product.aspx?productid=130533&deptid=85&sortType=sortPopularitet&sortOrder=DESC
Mä en paljoa apuohjista perusta, mutta tällä kertaa tilasin gramaanit, koska ajattelin, että parempi mun on ratsastaa tuo iso otus apuohjien kanssa oikein päin, kun ilman apuohjia ja se menis jostain kipeäksi... Testailinkin tänään noi gramaanit + uudet kuolaimet, ja Pallo oli tosi jees. Hiukan se meni raskaaksi edestä, mutta en tiedä johtuiko se sitten uusista kuolaimista..? Harmi ettei ollut kamera tallissa, kun ne Pallolle ekan kerran päähän iskin.. Sen ilme oli kyllä näkemisen arvoinen! Kunnon ilveilyä ja kielen näyttämistä.. (Ne on siis oliivikolmipala-Happy Mouthit, jonkalaisia Pallolla ei oo ennen ollu suussa.) Huomenna testaan kuolaimia estetreeneissä, esteille oon niitä enemmän ajatellu, koulussa meen tavan nivelillä, jos ne osottautuu loppujen lopuksi paremmiksi kuin nuo oliivit.
Valitettavasti ei oo tältä päivältä kuvia, kerkesin Pallon ratsastaa vasta pimeän aikaan, joten laatu ois ollu jotain kamalaa... Mutta kokeillaan huomiselta saada kuvia/videoo.
Vaikka päätin etten tänä vuonna stressaa joulusta, niin ei olekaan ihan onnistunut tuo lupaus.. Noin puolet joululahjoista puuttuu, enkä edes tiedä mitä kyseisille lahjansaajille antaisin. Olen todella huono keksimään lahjoja ihmisille, yleensä ne ovat persoonattomia ja tylsän turvallisia lahjoja. En vain uskalla hankkia mitään vähän erikoisempaa, kun en tiedä pitääkö lahjansaaja siitä. "Vaikka tärkeinhän on ajatus ei teko." Niin varmaan! Vaikka kuinka joku yrittäisi tuota väittää, niin en osta kyseistä väitettä. Kaikki ovat joko salaa tai avoimesti pettyneitä, jos eivät saakaan mitä haluavat. Se on fakta, myöntää sen tai ei.
Toinen ongelma on keksiä mitä lahjaksi haluaa. Itse ainakin alan olla siinä iässä, etteivät lelut ja pelit ole sitä kaikkein kuuminta kamaa, vaan jotkut "järkevämmät lahjat" ovat toiveina. No mitäs ne järkevämmät ovat..? En tiedä. Ja sitä olen vastannut kaikille. Olen yrittänyt antaa ideoita sen perusteella mistä pidän, mutta en ehkä haluaisi ihan jokaiselta antajalta saada samaa lahjaa; paria kynttilää ja suklaata. Olen sitten seuraavan vuoden varsinainen suklaapossu joka polttaa kynttilöitä urakalla.. Ei, ei kuullosta hyvältä. Vaikka pidänkin kynttilöistä ja suklaasta ihan älyttömästi, en halua niitä tonneittain, muutamia kappaleita vain, silloin ne ovat jotekin tärkeämpi ja antajien ajatus on paremmin läsnä.
No mitä muuta haluaisin, öm.. Helpoin sanoa, että keksi jotain. Kyllä sä tiedät mistä mä pidän. Mutta tadaa, siinä onkin kompa! Pidänkö edelleen samoista asioista kuin sillon kun tutustuttiin mahdollisesti 5-10 vuotta sitten? En pakosti! Keksippäs siinä sitten jotain..
Tämä on yksi ongelmistani; en osaa etsiä/tehdä ihmisille lahjoja, jotka "näyttävät" heiltä. Ja sitten kun löydän jotain, niin parin minuutin sisällä löydän jotain muuta, ja sitten arvon kovasti kumman ottaisin/antaisin. Eikä haluaisi turvautua tuttuihin "perusjoululahjoihin": suklaa, villasukat/kaulahuivi tai kynttilät. Alkaa olla persoonaton meininki, jos nitä joka joulu ihmisille antaisin. Enkä tässä syyllistä ketään joka tällaisia lahjoja antaa, ne ovat ihania lahjoja, mutta itse en niitä halua vuodesta toiseen jakaa. Suurin ongelma on varmaan aika yleinen; raha. Lahjat eivät saisi olla liian kalliita, tai vastaavasti liian halppis-kamaa. Toisten lahjoihin halua panostaa enemmän kuin toisten, esim. yritän perheeni lahjoihin käyttää vähän enemmän rahaa, he ovat kuitenkin läheisimmät ihmiset elämässäni :) Toisaalta raha loppuu aina kesken... Minusta olisi ihana antaa vanhemmilleni vaikka viikonlopun reissu Pariisiin tai vastaavaan lahjaksi, mutta opiskelijabutjetti vähän estää tuollaisten lahjojen antamisen. Ehkä vielä joskus, joskus..
Voi kun osaisi kuusesta tehdä noin kauniin.. http://www.valohoito.com/wanhat/7/2008/12/joulu.jpg
Mutta toisia bloggaajia kopioiden, julkaisen tässä oman lahjalistani:
-suklaata, erityisesti niitä joissa vadelmatäyte, esim. Juliat, NAM! -kynttilöitä, kaiken mallisia, värisiä ja muotoisia -kynttilän alusia, pitäähän kynttilöitä päästä turvallisesti polttamaankin ;) (-astioita saan mummoltani, ja sain vielä itse ne valita, joten niitä en tarvitse) -lahjakortteja, esim. Horze, Hööks, H&M, eläintarvikekauppa; lahjakortit ovat siitä hyviä, että nille löytää aina käyttöä (esim. Hööksillä olisi eräs kisatakki jonka haluaisin...) -elokuvalippuja, ei siellä tule oikein käytyä, niin olisi syy lähteä :D (-pari CD-levyä, mutta ne olenkin luultavasti saamassa, joten niitä ei kannata edes julkistaa) -rahaa, faktahan on, että rahaa palaa, eikä sitä ole ikinä tarpeeksi..
Itselleni ostin eilen joululahjan (kuullostipas itsekkäältä..) nimittäin lipun Cheekin keikalle. Minun oli tarkoitus mennä eilen Cheekin keikalle Suonenjoelle, mutta jäin ruuhkaan kiinni enkä sinne enää kerennyt, joten uusi yritys tänään klo 23.30... Mutta sain sieltä keikalta jotain, mitä en olisi uskonut.. KIITOS LINDA! Pidetään salaisuutena, mitä sieltä sain <3
Onko teillä lukijat samankaltaisia ongelmia? Tai millaisia ongelmia teillä on yleensä joulun läheisyydessä, vai oletteko tonttuja ja selviätte kaikesta helposti? Mitkä ovat teidän joululahjanne, tai tiedättekö jo saavanne jotain kauan himoitsemaanne? Entäs millaisia ovat jouluperinteenne?
Tänään tuli meidän perheeseen pitkästä aikaa tuttu eläin. Nimittäin hamsteri! Kävin tänään hakemassa eläinkaupasta viime viikolla varaamani kaksikuisen syyrialaisen tyttöhamsterin, jonka nimeksi tuli Musta-Bertta II.
Alun perin oli tarkoitus ottaa kaloja tuohon akvaarioon, mutta sitten viime viikolla näin eläinkaupassa (sattumalta käydessä) saman näköisen hamsterin kuin ensimmäinen hamsterini Musta-Bertta oli. Kävin siinä hetken aikaa toisessa kaupassa pyörimässä, mutta en voinut lähteä kaupasta ennen kuin kävin tämän ihastuksen varaamassa itselleni. Ja tänään Musta-Bertta II tuli kotiin.
Ja on muuten tomera kaveri. Toisin kuin aiemmat hamsterini, tämä pyörii edelleen ympäri uutta asuntoaan ja tutkii kaikki kolot uudestaan ja uudestaan.. Ihana otus <3
Otsikko pitää kyllä niin paikkaansa kun voi, tänään tuli se taas todistettua.
Tänään oli tarkoitus mennä koulukisoihin Lassella, no ei päästykään. Tallilla oltiin hyvissä ajoin, 8.10 aikoihin. Siellä saatiin tietää, että vetoautoa ei saada käyttöön, se oli pakatessa lukittanut itsensä automaattisesti ja avaimet olivat sisällä, tottakai. Siinä sitten soiteltiin pitkin kyliä, että saataisiin vetoautoa lainaan, mutta ei, ei keneltäkään. Yhdeltä ihmiseltä olisimme saaneet lainaan pakun, mutta sen ajamiseen olisi tarvittu CE, ja se oli takavetoinen, ei sillä uskalla/voinut lähteä.
Jäi kisat sitten lyhyeen. Tällaista tämä on, apua kyllä pyydetään, mutta sitä ei anneta silloin kun tarvittaisiin. Katsotaan ensi viikonloppuna uudestaan, ja toivotaan parempaa tuuria..
Tällainen kuva tuli ensimmäisenä vastaan, kun selaimen aukaisin. Niinpä haluankin toivottaa kaikille lukijoille Erittäin Ihanaa ja Rauhallista Itsenäisyyspäivää. Nauttikaa lomapäivästä, hyvästä ruuasta ja linnanjuhlista. Itse nautiskelen tämän illan töissä, kunhan ensin käyn ratsastamassa Lassen. Täällä Joensuu ja -20 astetta pakkasta.
Eli viime viikonloppuna käytiin hyppäämässä sunnuntaina. Sattumalta siellä oli "päällekkäisbookkaus" eli erään ratsastuskoulun (ulkopuolinen) ryhmällä oli tunti. Mutta hyvin kävi, kun teimme samaa tehtävää eli jumppausta.
Tuossa tuo tehtävä mitä tehtiin; eli päädystä tultiin keskihalkaisijalle aluksi ravissa, jolloin olivat kaikki maapuomeina ja sitten laukassa, jolloin esteitä lisättiin kierros kierrokselta. Ensimmäisenä oli maapuomi - "innariväli" - pysty-innari-pysty - askel -pysty-innari-pysty - 3 askelta - okseri. Välit olivat muille hevosille sopivat (normi välit), mutta Pallopööpöö ei meinannut niihin mahtua... Isoko? Eiiii.. Mutta teki hyvää tulla vähän nafteilla väleillä, sillä Pallo joutui keskittymään (vaikka paikalla oli muitakin hevosia) ja jumppavaikutus tehostui. Loppun Pallo rupesikin itse jo jarruttelemaan ja kokoamaan itseään, sen mitä kerkesi, väleissä = oikea reaktio. Loppuun hypättiin Pallon kanssa (kun rats.koululaiset lopetti) vielä okseri - 3 askelta - pysty - 2 askelta - okseri linjaa noin metrin/metrikympin korkusena ja ihan loppuun niin, että eka okseri oli sen 100cm - 5/6 laukkaa (tilanteesta riippuen) - okseri, jota nostettiin 120cm asti. Pallo oli ihan super, ja loppuun teki kyllä niin kauniin ja pyöreän hypyn, että siihen oli hyvä lopettaa.
Pallolla kerkesin viikonloppuna ratsastaa 4 kertaa, lauantaina kahdesti, sunnuntaina kerran ja sitten maanantaina käytiin vielä kävelemässä maastossa.
Tänään kävin Lassen ratsastamassa ja menin ilman satulaa. Menin ensin käynnissä kaikenlaisia taivutuksia, kiemuroita, suoristuksia, siirtymisiä askellajin sisällä. Menin myös HeB:0-radan käynnissä läpi (se siis pitäisi lauantaina mennä), jonka jälkeen otin hieman ravia ja laukkaa molempiin suuntiin ja erilaisia kiemuroita näissäkin. Loppuun menin vielä radan läpi, ja sen jälkeen vielä muutamia kohtia siitä uudestaan, mitkä eivät ekalla kerralla onnistuneet hyvin. Ja vitsit.. Lasse on upea! Voisinpa mennä kisoissakin ilman satulaa, sillä sain niin paljon paremman kontaktin Lasseen, ja mikä parasta, se esitti minulle hienot keskiaskellajit ilman rikkoja ja siirtymät ilman muodon rikkoutumista! Huomenna sitten lisää Lasseilua :)
Ja nyt yritän loppuillan aikana saada noita uusia sivuja päiviteltyä..
Tänään on tasan 2 vuotta siitä kuin tuo jättiläinen saapui meidän kotipihaan valloittamaan sydämiä. Ei uskoisi, että siitä on vain kaksi vuotta, niin paljon ollaan koettu yhdessä, ja toivon mukaan koetaan vielä monen monta lisää.
2012 (c) äiti
Pusipusi höpönassu <3 (c) äiti
Yritettiin edustaa (c) äiti
Aasin poikanen <3 (c) minä
Jymyn lähdöstä on jo kaksi vuotta, kylläpä aika lentää.. Mä muistan vieläkin sen päivän, kun Jymy saapui meille.. Ja kaikki mitä koettiin yhdessä. Edelleen äärettömän rakas, ja rakkaana pysyy loppuun asti <3
Tästä kuvasta on jo todella kauan aikaa... Otettu 2005 (c) äiti
Kiitos! Olen erittäin ylpeä teistä rakkaat lukijani! En saanut yhden yhtä ikävää kommenttia ketutuspostauksesta, ja olokin parani. Kiitos!
Ja kuten varmaan huomasitte, blogiin tuli lisää välilehtiä, jotka ovat täysin remontin alla. Ja toivon mukaan saisin pian jouluisemman ulkoasunkin! Työstetään niitä sitten seuraavaksi.
Tänään kävin vain tekemässä kemian tentin klo 8.00 aamulla, ja sen jälkeen olenkin vain löhönnyt kotona. Töihin pitäisi mennä klo 22 ->, enkä ole saanut lainkaan nukutuksi.. Vois kokeilla vetäistä nyt pikaunoset, jotta jaksaa töissä rellestää...
Viikonloppuna sitten heppaisempaa postausta tulossa!
Suoraan sanon, ne jotka eivät halua lukea ketutuspostausta klikatkaa sivu kiinni nyt. JA ne jotka lukevat EN TARVITSE VI******SIA KOMMENTTEJA TÄSTÄ POSTAUKSESTA TAI SEN SISÄLÖSTÄ!
Tänään on taas tällainen päivä, ettei mikään maistu ja tekisi mieli vain vajota maan rakoon, eikä ikinä kiivetä ylös. Voisin valittaa niin monesta asiasta, mutta taidan vaan tyytyä pääkohtiin, jotka ovat elämässäni väärin.
Nro 1 (ja suurin syy): koulu. Koulu aiheuttaa suurimman osan elämäni mustuudesta tällä hetkellä. A) Koulu ei kiinnosta minua pätkän vertaa. Tarkoituksenani oli pitää välivuosi, että saisin huilata 12 opiskeluvuoden jälkeen. Mutta ei. Pääsinkin opiskelemaan, ja vielä sellaiselle linjalle, jolle en oikeasti hakenut. Kyllä luit oikein, en ole sillä linjalla mille hain, vaan "väärällä" linjalla. Ja miksi olen täällä? Koska vanhemmat. En selittele sen enempää, mutta oli kyllä tosi lohduttavaa, että sanottiin viikko sitten "En minä sinua olisi sinne laittanut, jos oisin tiennyt tämän." Kiitti vi***ti!
B) En paljoa koulussa vietä aikaa, hyvä jos käyn siellä 2 krt/vko. Mitä valittamista? No se, etten osaa pa**an vertaa, enkä halua oppiakkaan, koska EI KIINNOSTA! Ja pakko olisi.
C) En voi jättää koulua keskenkään, koska Kela. Jos jätän koulun kesken nyt, ilman uutta opiskelupaikkaa, joudun maksamaan kaikki tuet takaisin Kelalle. Pa**a juttu. Olenkin harkinnut hakevani ensi vuonna jonnekkin AMK:n linjalle ihan vain sen takia, että pääsen täältä pois... Saa nähä mitä teen.
D) Tentit. Minulla olisi huomenna yksi ja perjantaina yksi, enkä osaa kummastakaan mitään. Joo tiedän oma vika, en ole lukenut. Mutta entä sitten..? Sormet ristiin ja piirtelemään sarjakuvaa vastauspaperiin sitten, jos en osaa mitään. Tosin näiden kurssien tunneilla istuin, jos sieltä olisi jotain jäänyt mieleen..
E) Stressi. Minulla on järkyttävä stressi koko ajan päällä. Enkä pääse siitä irti. Sitten minulta kysytään, että miksi olen persiille ammuttu karhu, no miksiköhän?!? Yleensä en stressaa, mutta nyt sille ei näy loppua.
Oho hetki, vastaan puhelimeen, jatkan vuodatusta sitten. JES PÄÄSEN TÄNÄÄNKIN TÖIHIN!
Sitten asia nro 2: Pallo
A) Olin suunnitelut viettäväni vuoden Pallon kanssa täysipäiväisesti, niin että edistystä tapahtuisi sekä hevosessa että minussa. Ja pas***marjat! Vietän hevoseni kanssa 3-4 pvä/vko, esimerkillinen omistaja, kyllä! Onneksi on olemassa vanhemmat & Kitta, jotka auttavat minua, mutta silti... Haluaisin itse viedä sitä hevosta eteenpäin!
B) Olen huomannut, kuinka luottamus meidän välillä on alkanut heikkenemään... Pallo ei enää tervehdi minua kuten ennen, ei tule tarhassa vastaan.. Se tuntuu todella pahalta! Tiedän että se hevonen ansaitsee jotain paljon parempaa kuin minut, mutta ei EN LUOVUTA! Se on minun hevonen, sanokaa mitä sanotte! Olin sitten täysin p***a hevosenomistaja, mutta en ole valmis antamaan periksi. Pallo on ehkä ainut asia elämässäni, mikä pitää minut edes jollain tavalla järjissäni. Vaikka tiedän, ettei se minua tarvitsekaan enää.. Mutta minä tarvitsen sitä hevosta, enemmän kuin mitään muuta!
C) Koulutus. Haluaisin viedä Pallon nyt talven aikana Vuokolle edes pariksi viikoksi, mutta tiedän että se hevonen inhoaa minua sen jälkeen... Se vihasi minua jo silloin, kun vein sen sinne ensimmäistä kertaa eroon Survista. Näin sen Pallon silmistä.. Toivon, että saisin sen joskus anteeksi, ajattelin kuitenkin Pallon parasta. Ja ajattelen edelleen.. Pallo voisi aivan hyvin olla jo tässä vaiheessa HeA-tasolla, mutta eipä ole.
D) Kunto. Pallon kunto on rapistunut todella paljon. Se kyllä edelleen jaksaa tehdä töitä hyvin, ja tekee mielellään, mutta verrattuna kesään.. Ei ole kenttähevoseksi tuolla kunnolla.
E) Tavoitteet. En tiedä mitä uskaltaisin asettaa meille tavoitteiksi ensi vuodelle, en yhtään! Tuntuu, että tällä hetkellä mikään ei ole mahdollista, ja parasta olisi jäädä puskatasolle ikuisiksi ajoiksi.. En tiedä enää mistään mitään...
Nro 3: Henkilökohtainen elämäni.
A) Se on jossain metsässä.. Tuntuu etten jaksaisi välittää kenestäkään, en edes itsestäni. Ja silti päivästä toiseen hymyilen ihmisten edessä, näytän iloisen ulkokuoreni, vaikka olisin täysin rikki sisältä.
B) Olen ymmärtänyt, että olen näköjään helposti korvattavissa toisille ihmisille, ja aika moni tuntuu luovuttaneen suhteeni. Anteeksi vain että olen tällainen itsekeskeinen p***a! Minkäs minä sille voin, että valitsin heppatytön elämän, tai sille, että aika on rajallista. Nyt minusta tulee sellainen kuva, että haluan kaiken just nyt ja heti, ja kuulun olla kaikkien elämän keskipiste. Ei, sitä en halua. Mutta haluaisin, että joskus ihmiset taistelisivat siitä, että minä en luovuttaisi liian helposti! Olen juuri sellainen ihminen, että hevoset ennen kaikkea. Ja joskus joku saisi sanoa minulle, että elämässä on muutakin kuin hevoset. Että oikeasti minun pitäisi viettää aikaa ystävieni kanssa.
C) Joensuu. Istun tälläkin hetkellä neljän seinän sisällä, olen istunut koko päivän. Ja uskokaa tai älkää, äskeinen puhelu töistä pelasti tämän päivän! Pääsen ihmisten ilmoille, jes! Eikä tarvitse lukea kokeisiin.. Ihan kuin niihin muka lukisinkin kunnolla :P Täällä minulla on ehkä 3 ihmistä, jotka tunnen vähän paremmin, enkä vietä heidänkään kanssaan aikaa... MIKÄ HI**O MINUSSA ON VIKANA?!?!?!?
Jos joku luuli että elämäni on helppoa ja saan aina kaiken, tervetuloa todellisuuteen! Joka hemmetin päivä kamppailen sen kanssa, että jaksaisin jatkaa seuraavaan päivään, jotkut päivät ovat helpompia, joskus haluan vain jäädä sänkyyn nukkumaan. En jaksaisi lähteä minnekään, ainoa mistä innostun on hevoset tai töihin lähtö. En jaksa pitää itsestäni huolta, tänäänkin skippaan jumpan töiden takia. Voisin korvata sen huomenna lenkillä, mutta tuskinpa vain.. Ainahan sitä voi itselleen uskotella niin. Haluaisinkin tehdä enemmän töitä kun tällä hetkellä teen. Mitä vain, ettei tarvitse kouluun mennä tai olla omassa huoneessa neljän seinän sisällä.
Onneksi minulla on täällä Lasse. Ja tiedoksi, Lasse on uusin nelijalkainen, palliton poikaystäväni. Erittäin ihana ja säpäkkä luonteeltaan, jonka onnistuin sattumalta löytämään, ja jonka omistajan kanssa meillä menee asiat oikein hyvin. Ja Lassen ratsastus pelastaa päiväni, aina! Voin kertoa Lassesta joskus lisää, mutta angsti-postaukseen Lasse ei kuulu!
En todellakaan tiedä, mitä minulle on tapahtunut.. Vielä kesällä olin huoleton, onnellinen ihminen, nyt.. Pohjasakkaa... En tiedä.. Nytkin voisin vain kadota peiton sisälle, mutta ei menen suihkuun ja lähden töihin, hymyilemään! Anteeksi angstini!
Ja suoraan kerron: ei ole kuvia eikä videoita, koska kameran linssi rikki...
Mutta siis käytiin tosiaan nyt la ja su Villen valkoissa Maaningalla.
Lauantaina keskityttiin todella paljon hevosten kulkemiseen kahdella raiteella ja kaikilla neljällä jalalla tasaisesti. Tehtiin ympyröillä kaikissa askellajeissa (ja molempiin suuntiin) taivutusta sekä sisälle että ulos. Ulostaivutuksen ideana oli saada hevosten ulkolapa kontrolliin, ja ainakin meille se teki todella hyvää! Vasemmalle mentäessä Pallo punkee todella paljon oikeaa lapaa, ja luistelee pois töistä sen avulla.
Tehtiin myös raviväistöjä, ja ai että, ne ei meinanneet onnistua sitten ollenkaan.. Varsinkaan vasemmalle. Mutta onneksi tehtiin oikealle viimeisenä, niin siihen suuntaan tuli onnistuneita väistöjä paljon enemmän :)
Pallo parani tunnin mittaan kivasti, ja Villeltäkin saatiin kehuja, että tänään meno näytti reilusti viimekertaista paremmalta. Hyvillä mielin lähin valkasta poikkeen.
Tänään sitten jatkettiin samaa kuin eilen, eli huolehdittiin kahdet raiteet alle, ja samalla lailla ympyröiden avuilla otettiin ulkolavat töihin. Haettiin myös taivutuksia ja suoristuksia mm. avoilla ja väistöillä. Lisäksi askellajin sisäisiä siirtymiä tehtiin, kuten lauantainakin.
Tänään Pallo oli laiskan tuntuinen, ei meinannut mennä kyllä avut perille lainkaan, ja huomasin taas, että heti kun en voi itseeni keskittyä alkaa istuminen hankaloittua ja oikea käsi elää omaa elämäänsä.. Mutta loppujen lopuksi Pallo oli ihan jees. Kotiläksyiksi saatiin paljon taivutuksia ja suoristuksia, joissa pitää huolehtia, että hevonen kulkee neljällä jalalla ja kahdella raiteella. Treenataan, treenataan :)
Lauantaina käytiin markkinoilla, ja löysin sieltä kolme ihanaa korua. Voin joskus yrittää niitä kuvailla teille nähtäväksi. Kerrankin löysin ihania koruja, vaikka meinasi itku tulla, kun ei sormuksista mikään meinannut olla oikean kokoinen juuri sillä erityisellä kuvioinnilla.. Onneksi löytyi, juuri ennen kuin meinasin luovuttaa, nykyinen aarre :) Ja tänään löysin mun talvirökkelit. Vähänkö olen onnellinen, sillä oikean käden rökkeli on ollut kadoksissa viime talvesta asti, ja nyt se löytyi! Jes!
Bring it on, todellakin. Kenttäkatsastuksissa tuntemukset vaihtelivat epätoivosta aina onnistumisen ilonpilkahduksiin. (HUOM! Kaikkien postauksen kuvien copyt (c) Linda)
Koulupäivänä teimme paljon väistöjä ja siirtymiä, keskityimme siis hevosten kuuliaisuuteen ja herkkyyteen avuille. Alussa Pallo oli todella raskaan tuntuinen kädelle, mutta se korjautui alkuverkkojen jälkeen, kun sain ratsastettua tarpeeksi eteen. Pallo olikin siitä eteenpäin T-O-D-E-L-L-A hyvä, siis oikeasti! Ei ole pitkään aikaan ollut noin hyvä kouluhommissa, jopa raviväistöt (mitkä on meille todella vaikeita) tuntuivat tanssilta... Voi kun ois aina tuollainen.. <3
Alkutuntia
alkutuntia
Alkutunnista
Alkutuntia
Mutta sitten kuvaan tulivat puomit.. Meillä oli keskihalkasijalla kentän keskikohdalla 4 ravipuomia. Niille piti väistää kulmasta, suoristaa puomien yli ja väistää vastakkaiseen suuntaan takaisin uralle, ilman jalustimia. Sillä hetkellä kun nostin jalustimet kaulalle tiesin, että nyt tulee menemään koko lopputunti mehtään.
Jepu jee, mehtään mennään ja lujaa! Kyllä ilmeestä sen tietää..
Aluksi en meinannut löytää sopivaa asentoa, sillä itselläni ainakin sattuu todella paljon lonkkiin, ja niitä nipistelee, kun menen virallisesti oikeaan asentoon ilman jalustimia. Joku aikoinaan selitti, että se johtuu siitä, kun minulla menee joko lihas tai hermo lonkkaluiden väliin/alle nipistyksiin. Ja se tekee kipeää! Ensimmäiset minuutit menivät siinä, kun yritin löytää asennon, jossa ei nipistäisi (kilttinä tyttönä en valita valkulle..), sitten pitäisi pystyä menemään ravia, jännittämättä (mahdotonta!), yrittää pysyä suht oikeassa asennossa ja hillitä hevosta, joka haluaisi mennä puomeille vauhdilla lapaliirulla. No good!
"Woooooou"
Pysy just nahoissaan..
Ryhdittömät ry:stä päivää
laukkaaaaaaaa
kaaanis väistö
Pallo selvästikin miettii, että miksi jalat on ristissä..
P***at minä mitään väistä!
Pike tuli hieman neuvomaan..
Yritin ratsastaa eteen nostamalla käsiä..?
Laukkatehtävässä piti tulla päädystä keskihalkaisijalle, kahden puomin yli, siirtyminen raviin, ravipuomit, laukannosto, laukkapuomit, kääntyminen laukan mukaiseen suuntaan. Pallohan sekos, kun pääsi laukkailemaan puomeille. Ekalla kerralla mulla rusahti niskasta jotain, kun se vetäs hirmu loikan ekoille puomeille, sitten yritin epätoivoisesti saada raviin (mikä epäonnistui todella hienosti), pysyä kyydissä itsemurhaloikissa 4 puomin yli, ja pitää hermoni (nimittäin kerran meinasin vaan hypätä selästä pois ja lähteä hammasta purren vetämään)..
Siinähän se lopputunti menikin, että tapeltiin väistetäänkö vai ei, hidastetaanko vai ei, tehdäänkö itsemurhaloikkia puomeille vai ei. Mutta tyytyväinen olin alkutuntiin, joten se kompensoi aika hyvin lopputunnin urpoilut.
Itsemurhahyppy 1
Itsemurhahyppy 2
Itsemurhahyppy 3
Ei voinu jättää kesken, kun Pike pisti lujille!
Jotenkin tutun näköistä..
%¤@%¤!
Estepäivänä maneesissa oli 4 maastoestettä ja 4 tavan estettä. Aluksi verkkailtiin itsenäisesti, sen jälkeen tultiin puomit-pysty -ravilinjaa. Tuohon linjan perään lisättiin sitten tukki. Tämän jälkeen tultiin sianselkä - 4 askelta - valkea laatikko linjaa. Ja arvatkaa oliko akka taas kiinni suussa, kyllä oli.. Eka 6 askelta, sitten 5, 5, 5, 4!. On se vaikeaa antaa hevosen laukata eteenpäin. Sitten tultiin tukki - 4 askelta - sianselkä - 4 askelta - valkea laatikko linjaa. Ja oli taas hankalaa laukata eteenpäin. Pallo ois menny, mutta minä jarruttelin ihan turhaan! Onneks Pike kerran huus mulle ihan kunnolla, ja käski pitää käden täysin paikoillaan, en saanu muuta kuin ohjata kohti estettä. Ja se autto! Heti lähti laukka rullailemaan ja väleihin tuli 4 askelta, just niin kuin pitikin :) Loppuun tultiin sitten rata, jonka jälkeen saatiin palaute, ja piti miettiä mitä haluaa tulla uudestaan. Mä päätin mennä koko radan uudestaan, koska a) laukka ei pyöriny niin kuin piti ja b) halusin päästä eroon siitä himmailusta. Keskityinkin nyt täysillä siihen, että laukataan eteen, menin vähän uusintatyylillä, niin heti parani! Ja kehut tuli Pikeltäkin, jee :) Harmi vain, ettei sitä parempaa tullut videolle, no tiedämpähän miltä tuntui, ja nyt harjoitellaan sitä laukkaamista. Nauttikaa videosta!