Viime menot

Huh huh, pe-su välinen pätkä oli kyllä niin hapokas, että on mennyt tähän asti ennen kuin alkaa energiat palautua. Tässä nyt pienimuotoinen selostus tapahtumista.


Perjantaina oli kenttävalkka Tapsalla. Huomasi selvästi, että Pallolla oli ollut kevyempi viikko takana, ja ettei sillä oltu hypätty kahteen viikkoon... Aluksi se vei minua kuin märkää rättiä ja hyppäsi muutamalle esteelle ihme kamikaze-loikkia.. Loppua kohden Pallo alkoi rauhoittua, olihan turhat energiat kerennyt riehua jo pois. Kaikki esteet meni hyvin, paremmin kuin ajattelin, sillä ei ollut yhtään kunnon mörköä. Yhdelle kapealle Pallo kielsi ensimmäisellä kerralla, se oli ylämäessä mutkaisella lähestymisellä, ja tuli hiukan yllättäen (emme olleet tätä estettä menneet ennen). Toisella kerralla meni ilman mitään ongelmia yli, kun oli jo esteen kerran "tavannut".


Lauantaina oli Maaningan koulukisat. Pallo oli selvästi edellisestä päivästä väsynyt, takapään aktivointi jäi puolitiehen, kun ei vain jaksanut työntää kunnolla. Välillä tuntuikin, että ratsastan hevosen sijasta lahnalla, mutta saimme silti prosentteja 57,727, mikä oli enemmän kuin odotin radan jälkeen. 
               Tietysti Pallon väsymys harmitti kovasti, sillä rata oli tasainen ja tuntui selkään tehtävien osalta hyvältä (jos ei nyt sitä perämisen moottorivikaa lasketa), ei tullut kiire missään vaiheessa kuten Kuorilla tuli. Eräs tuttavani tulikin sanomaan radan jälkeen, että rata oli siisti ja mukava katsoa. Ihmetteli siinä vielä "alhaisia prosenttenja" , mutta uskoi sen johtuneen "lahnamaisuudesta".

Sunnuntaina olimmekin Savonlinnan aluemestaruuksissa. Hypättiin siellä siis 100cm ja 110cm. Olen kyllä tyytyväinen, että valitsin nuo luokat. 100cm tuli taas pari tyhmää virhettä, ajoin kahdelle okserille pohjaan, eikä niistä enää kivuttu yli puhtaasti. Toisaalta muille esteille paikat olivat hyviä ja laukka säilyi hyvänä ja tahdikkaana. Ja kaiken huipuksi sarja oli meidän PARAS osa radalla... Siis sarja! Se mikä on kaikista vaikein ollut aina...

110cm rataa en sitten käynyt kävelemässä, kun tiesin esteet jo 100cm radan perusteella. Iskä käveli sen mun puolesta, itse olin hevosen selässä, lähdinhän luokassa jo neljäntenä. Kerkesin verkata Palloa rauhassa ilman muiden ratsukoiden aiheuttamaan "häiriötä" (Pallo alkaa riehumaan tungoksessa). Heti ensimmäisellä hypyllä lensinkin pois kyydistä, kun Pallo päätti että hypätään 110cm leveä okseri askel liian kaukaa... Ei siinä pahasti käynyt, eikun takaisin selkään ja uudestaan okserille. (Tällä kertaa tosin ohjat vähän paremmin tuntumalla, ettei extreme-harrastuksesta tulisi liian extremeä...) Hyppäsin okserin yhteensä 3 tai 4 kertaa. Sitten kävelinkin loppuajan.

Luokan piti alkaa varttia vaille, mutta jostain syystä se alkoikin jo 20 vaille. Minua ennen oli pois jäänyt 2 ratsukkoa, joista ei oltu tiedotettu lainkaan. Itseäni tämä ei haitannut, sillä olin jo kerennyt verkata Pallon hyvin, mutta edelläni lähtenyt Sari ei ollut kerkenyt verkata kunnolla, ja harmittikin hänen puolestaan, kun homma ei sen takia mennyt putkeen.

Itse lähdin radalle hyvillä mielin, Pallo oli tosi kivan tuntuinen. Laukka lähti pyörimään hyvin eikä lähestymiset tuottaneet ongelmia. Sitten tuli sarja.. Se oli siirtynyt 7m lähemmäksi aitaa, okserin tullessa sen perään linjalle. Meillä ei sitten askel siihen käynyt, ja jouduinkin jarruttamaan erittäin kovasti Pallon ihan linkkuun. A-osasta kiivettiin vielä yli, mutta b-osalle ei ollut mitään mahdollisuutta... Siinä sitten anteeksi pyytelin Pallolta samalla kun lähestyttiin seuraava estettä. Hypyt meni hyvin, yksi ainut okseri tuli liian lähelle, mutta sitten tulikin este nro 9... Ja minähän en sitä muistanut :D 

Perusrata koostui esteistä 1-9, mutta jotenkin olin ajatellut että se loppuisi esteeseen 8, kuten edellinenkin (sattumalta vielä sama este). Mutta eihän se loppunut.. Minä siinä jo taputtelin Palloa, että hyppäspäs hyvin ja olipas tasainen rata, ja sitten mulle huudetaan että se yks este on vielä! Silloin tuli sellainen, että hetkinen eihän ne soittaneetkaan mulle vielä kelloa radan päättymisen merkiksi... No nopeasti laukka ja esteelle vain. Ja sittenhän minä onnistuin taas... Nimittäin käännyin esteen jälkeen väärään suuntaan, enkä maalilinjan yli (vaikka liputtaja minut liputtikin maaliin..) siitä tuli sitten toinen voltti -> hylky..

Ens kerralla opettelen radan niin ettei tule noita turhia hylkyjä! Osaan sen sitten seuraavat vuodet ulkoa.

Mutta pariin asiaan olen kisoissa todella tyytyväinen: Pallo oli hyvä, radat olivat tasaisia ja oma myötäys hyppyihin onnistui nyt käsien osalta. Mielestäni en ollut kertaakaan suussa kiinni hypyssä, vaan sain rentoutettua kädet aina viimeistään askel ennen hyppyä, jolloin Pallon oli mukavampi hypätä. Ja sen tunsi kyllä selkäänkin, hypyt olivat pyöreitä ja pehmeitä.

Tästä jatketaan sitten joukkukenttämestaruuksiin :)