Elämä on todellakin täynnä muutoksia, mutta on eri asia voiko niiden kanssa elää niin, että hyväksyy ne kokonaan. Itselleni muutokset ovat aina vaikeita. Olen ehkä kasvanut sillä tavalla pumpulissa, ettei elämässäni ole ollut monen montaa elämää järkyttävää muutosta, ja tottunutkin siihen, että elämä vain kulkee omia yksisuuntaisia ja haarattomia raiteitaan. Nyt, kun elämässäni on tapahtunutkin paljon muutoksia, on se sekoittanut minua ja osittain häirinnyt elämäänikin.
Ensinnäkin koulun loppuminen keväällä; tieto siitä, että kaverit häviävät eri kaupunkeihin ja "jättävät" minut yksin tuntui kauhelta.
Toiseksi olin jo suunnitellut elämäni ilman koulua vuodeksi eteenpäin, ja nyt maailmani kaatui päälaelleen ja kaikki meni uusiksi. Asunto, hevonen, työpaikka, kaikki pitää miettiä uusiksi.
Suurin ongelmahan oli/on Pallo. Mitä teen sille, otanko mukaani vai en, kuka sitä sitten hoitaisi, entäs kilpaileminen? Tällä hetkellä Pallon tilanne näyttää hyvältä, ja katotaan miten alkaa menemään nyt sovitulla systeemillä. Pallo jää siis kotiin vanhempien hoitoon, itse yritän päästä kotiin 3-4 päivänä viikossa. Eräs kaverini (Kiti) ainakin on luvannut käydä Palloa ratsuttamassa, vieden Palloa eteenpäin kouluratsastuksessa.
Ja välillä kaikki se stressi, epätoivo ja muiden innostus opiskelupaikastani oli liikaa. Rähjäsin, tiuskin ja olin muuten vain epäystävällinen muille. Itse en ollut lainkaan innoissani opiskelemaan lähtemisestä, olisin halunnut "tuulettaa" aivojani välivuodella, mutta nyt sitä sinne suunnataan opiskelemaan, halusin tai en.
Tämä kappale kuvasi hetkeä hyvin: Total Eclipse of the Heart (tällä kertaa Gleen castin esittämänä).
Mutta tällähetkellä alkaa olla valoisampaa. Kämppä, suurin osa huonekaluista ja opiskelutarvikkeista on hankittu. Enää työpaikka ja astiat hankittavana.
Toinen murheen aiheeni on ollut elokuu, silloin tapahtuu paljon heppaelämässäni. Mutta nyt sekin on poissa päiväjärjestyksesta ja hoidettuna, sain vielä vähän extrahommiakin ihan sattumalta ainakin loppuvuodeksi, ehkä pidemmäksikin aikaa! Ja niistä en nyt enempää kerro, sitten joskus elokuun aikana voin ehkä kertoa enemmän, kunhan ollaan siellä asti. Katsellaan :)
Ensi kertaan kuunnellen Kellyä!
Stronger
You can find a treasure at the end of the rainbow. (c) Minä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätähän tänne terveisesi asiallisesti ja hyvää mieltä ylläpitäen :)
Jos et halua laittaa palautettasi tänne, niin voit viskata sen sähköpostiin annaroosa.saarti@gmail.com. Kiitos kommentistasi!