Kysymyspostauksen vastaukset

Tässäpä olisi ensimmäisen kysymyspostauksen vastaukset:


    Mikset hanki oikeeta valmentajaa?
    Vai onko sinun isäsi joku oikea valmentaja, tai siis onko sillä pätevyys?

Ensinnäkin haluaisin tietää, mitä tarkoitat "oikealla valmentajalla"? Oletan, että tarkoitat henkilöä, jolla on paperilappunen todisteena ratsastuksen lajivalmentaja-koulutuksen käymisestä. Ei, isälläni ei ole tällaista lappusta, mutta mielestäni hän on parempi kuin monet lappusen omaavat valmentajat, sillä

1.  hän on minun ja hevosen kanssa tekemisissä päivittäin, joten tuntee molemmat hyvin, sekä on koko ajan paikalla (kisoissa, verkassa, radankävelyssä, treeneissä) ja antamassa apua, jos on tarve,
   
2.  hän voi muokata harjoitukset juuri hevosen ja minun tarpeideni mukaan, eli muokata harjoitukset sopivammiksi tai vastaavasti haastavemmiksi (kuten yleensä tekee) kuin valmentaja, jolla on ryhmässä 4-6 eritasoista ratsastajaa,
   
3.  hän on ottanut oppia eri valmentajien tyyleistä, ja muokannut niistä parhaimman yhdistelmän,
   
4.  hän on ollut mukanani alusta lähtien, ja tietää mitä minulta voi vaatia, eikä päästä minua liian helpolla.

En toki kiellä, etteikö paperin omaavilla valmentajilla olisi taitoa, tottakai heillä on, eiväthän he muuten olisi valmentajia! Mutta isäni on ollut minulle paras valmentaja, juuri sen takia, että hän käyttää aikaansa minuun ja hevoseen koko ajan. Jos kävisin valmennuksessa kerran viikossa, jossa valmentaja keskittyy minuun, sanotaan 15-20 minuutin ajan, ja siirtyy sitten seuraavan henkilön kanssa toimimaan, ei siitä ole minulle juuri mitään hyötyä.

Strategiapalaveri Tahkon kisoissa
(c) Miia Keinänen

   Olen käynyt useidenkin eri valmentajien tunneilla: Antti ja Tuomas Jauhiainen, Earlie Eowen, Pekka Larsen, Mari-Tiina Jääskeläinen, Elina Korhonen, Tarja Lehto + ratsastuskouluopettajia, ja jokainen heistä on omalla tavallaan hyvä valmentaja. Olen menossa Pinja Immosen valmennukseen lähiaikoina, ja odotan innolla, mitä Pinjalla on minulle annettavaa. Itse en kuitenkaan koe tarvitsevani "parempaa" valmentajaa kuin isäni.

    Kuka sun kouluvalmentaja on?

Kouluvalmentajanani toimii Heli Hämäläinen. Sattunnaisesti käyn myös Korhosen Elinan ja Mari-Tiina Jääskeläisen valkuissa, jos ovat meille sopivaan aikaan.

    Montako hevosta sulla on?

Yksi, hevoseni Pallo.

    Siivoatko joka päivä karsinat?

Melkein joka päivä, mutta välillä vanhempani siivoavat karsinat.

Tahkon 115cm verkkaa
(c) Miia Keinänen

    Mitkä on sun tavoitteet Pallon kanssa?

Ensi kaudella on tarkoitus päästä 120cm luokkia kisaamaan kansallisella tasolla, ehkä joku 130cm saatetaan käydä kokeilemassa, jos menee hyvin. Koulussa HeB-radoilta ~60% tuloksia, ja pari hyvin mennyttä tuttariluokkaa kenttäkisoissa.

Parin vuoden sisällä olisi tarkoitus päästä kisaamaan ainakin niitä 130cm luokkia, ja sitten sopivalla hetkellä siirtymään 140cm tasolle. Kenttäkisoissa haluaisin mennä helppo-tason luokkia, ja koulussa saada vahva HeB-taso, myös muutamia HeA-kisoja voisi käydä tuuppaamassa taitojen ollessa riittävät.


    Asutko vielä kotona?

Kyllä.


    Onko sinulla ajokortti?

Pian on, kunhan jaksan mennä ajokouluun.


    Minkä ikäinen olet?

Kenttäkisojen verkasta 2008
(c) Karoliina Savolainen

Liian pian 18.


    Oletko koskaan harmitellut entisen hevosen myyntiä?     Tai oletko ajattelut että sen myyminen oli väärä päätös?

Kyllä ja ei.

Huonosti menneinä treenipäivinä tulee aina välillä ajateltua, että vitsit kun Jymyn kanssa oli niin paljon helpompaa, sillä Jymyn kanssa ratsastaessa 2=1. Minä tiesin mitä Jymy ajatteli, ja toisin päin. Toki se johtui myös siitä, että Jymy oli ensimmäinen oma hevoseni, alusta asti itse koulutettu, ja muutenkin niin supertyyppi. Meillä yhteistyö oli saumatonta, ja Jymyn kanssa se ei ollut enää ratsastusta, se oli lentämistä, oikeaa unelmat ylittävää elämää.

Hallimestaruus pronssi 2010
(c) Karoliina Savolainen

    Jymyn myyminen oli elämäni vaikein teko, ja vaikka yleensä en itke, tuli päätöstä miettiessäni joka kerta kyynelpuro silmästä alas. Kurkkua kuristi niin, etten saanut henkeä, ja muutenkin oli hyvin vaikeaa edes puhua koko asiasta. Kuitenkin sen tiedän, ettei myyminen ollut väärä päätös, se oli vain hyvin raskas. En olisi pystynyt enää tarjoamaan Jymylle samanlaista elämää kuin aikaisemmin oman pituuteni takia. Jymy on sopivamman kokoisen ratsastajan parina, ja tiedän sydämessäni sen olevan Jymyn mieleen.

Treeneistä 2009
(c) Karoliina Savolainen

    Yksi unelmistani on ostaa Jymy jossain vaiheessa takaisin. Yksi asia minkä Jymylle lupasin oli, etten ikinä anna Jymyn päätyä kiertoon. Jymy antoi minulle, ja koko perheelleni, niin paljon, että toivon joskus antamaan Jymylle edes himpun verran takaisin. Sitten kun Jymy on jo vanha mies, aion tarjota Jymylle sellaisen vanhuuden kuin Jymy ansaitsee. Ja kuten jo edellä totesin, Jymyn kanssa unelmat kävivät toteen.





    Pääsikö entinen hevosesi hyvään kotiin/minne möitte sen?

Enhän minä olisi myynyt Jymyä, jos olisi päätynyt huonoon kotiin! Jymy pääsi erittäin hyvään kotiin Hepokankaan tilalle tuntiponiksi. Ja nyttemmin tiedän, että Jymy tulee siirtymään erään erittäin onnellisen tytön omaksi hepaksi.

Jymy viimeisenä päivänään meillä.
Jymyllä yllä kaikki yhdessä saavutetut palkinnot.
30.11.2010 (c) Karoliina Savolainen

    Minkalainen Pallo on ratsastaa?

Pallo on mukavan herkkä ratsastaa, kuuntelee apuja hyvin, vaikka haluaisikin välillä tehdä asiat eri tavalla kuin minä. Pallolla on isot, liitelevät askeleet. Erityisesti raviin tottuminen veikin muutamia viikkoja, ennen kuin pystyin istumaan edes 10m matkan kunnolla.

Kouluvalkka kesäkuussa
(c) Karoliina Savolainen

Pallo on erittäin varma hevonen, menee minne käsketään, ja tekee niin kuin sanotaan. Välillä keksii lapsen leikkejä, kuten pieniä hyppelyitä, mutta ei tee mitään tyhmää. Turhautuessaan tai ollessaan jo hieman väsynyt (esim. estetreeneissä) lähtee helposti peruuttamaan tai nostamaan itsekseen laukaa ohjia ottaessa, tekipäs tässä yhtenä kertana melkein oikeaoppisen levadenkin, mutta ei mitään sen vakavampaa. Innostuneena menee yleensä reippaasti eteenpäin, mutta kuuntelee kuitenkin apuja.

 Välillä Pallon herkkyys painoavuille on hypätessä turhauttavaa, sillä katsoessani tiukan tien päässä olevaa estettä edellisen esteen päällä, Pallo kääntyy siihen suuntaan (kuten kuuluukin), ja tie lyhenee monta metriä.
Esteillä Pallo on kuitenkin hyvin varma ja rohkea, ei kiellä mielellään (ja tähän mennessä olen laskenut, että vuoden aikana on tullut kieltoja yhteensä 3), useimmiten minä ohjaan esteen ohitse, jos en saa hyvää paikkaa/tietä/tempoa esteelle.

 

Pallo hyppäsi ensimmäistä kertaa aaltoporttia
(c) Karoliina Savolainen

Pallo hyppää melkein mistä vaan, ja pelastaakin minua aina välillä hyppäämällä liian läheltä/kaukaa, oman ratsastukseni epäonnistuessa.

    Ainoa asia mitä Pallo pelkää on siniset esteet. Näitä on harjoiteltu ahkerasti, ja nykyään pelko alkaa olla kokonaisuudessaan menneisyyttä.










         Miten päädyitte Palloon?

Uudelle hevoselle meillä oli vaatimuksena: koko yli 165cm, nuori hevonen (4-7v.), innokkuus ja lahjakkuus esteille sekä hyvä luonne. Pallo täytti nämä kaikki kriteerit, joten menimme katsomaan Palloa.

Testiratsastuksen aikana tiesin Pallon olevan seuraava parini siitä, että Pallo oli Jymyn jälkeen ensimmäinen hevonen, joka sai minut nauramaan ratsastuksen aikana. Minulle on tärkeää, että ratsastus on kivaa ja kummankin, niin hevosen kuin ratsastajankin, tulee siitä nauttia. Niin Pallo sitten päätyi meille.

Honey ja Pörri

Pate ja Vertti

    Onko teillä muita eläimiä kuin hevosia?

On, 2 kissaa, 2 koiraa + metsän eläimet takapihalla. Meillä on ollut myös kaloja, hamstereita ja sauvasirkkoja.