Ratsastajan lihas- ja aivojumit

Sarjan a-osa
(c) Miia Keinänen

Hellurei ja hyvää alkanutta viikkoa! Taas on vierähtänyt edellisestä postauksesta aikaa, ja viikonloppuna en sitten kerennyt kiireiltäni mitään kirjotella. Kertailen tässä postauksessa vähän edellistä viikkoa ja sitten muutama juttu tulevaisuudesta.
   Perjantaina mulla on viimeinen tunti liikkaa, ja viime perjantaina meillä oli Bodycombat-tunti, jonka veti Kuntokeskus Pyramidin Nita. Tunti oli ihan sikakiva, vaikka käyn stressinhallinta kurssia, eli tarkoitus on rentoutua ja "laiskotella". Oli ihanaa antaa hien virrata, ja oikeasti liikkua kunnolla, kun en ole pitkään aikaan päässyt "kunnon" treeneihin. No tunnin jälkeen oli ihan väsy, mutta aivan ihanan rentoutunut ja huoleton olo (joten teki kyllä tehtävänsä).

Rata 1, jota treenattiin.
Sori on vähän epäselvä...

Alkuverkkaa
(c) Miia Keinänen

    Lauantaina sitten aamulla heräsin, enkä meinannut päästä ylös sängystä. (Juttelin tästä kaverini kanssa, ja hän sanoi sen olevan täysin normaalia bodycombatin jälkeen.) Joka paikka oli ihan jumissa, ja eihän siinä auta muu, kuin kävellä lihakset lämpimiksi ja lempeästi kokeilla venytellä. Itsehän säikähdin, että miten pystyn ratsastamaan, kun olen niin jumissa. No ei se mitään, hepan selkään vaan ja kohti treenejä.
   Treenit alkoivat hyvin ja loppuivat hyvin, mutta siinä välillä oli kyllä niin vaihtelevaa suoritusta, etten enää ikinä pidä kahden viikon hyppytaukoa ellei ole pakko! Treenailimme rataa, ja sitten sarjalle pientä lähestymistä, sillä se on ollut itselleni hankalaa. Pallolla on niin iso askel, että normaalimittaiset välit (~7m) ovat ahtaita, joten sarjat pitää hypätä vinottain. No tätä sitten harjoiteltiinkin ihan urakalla, kun ei meinannut onnistua, ja meinas kyllä välillä hermot mennä. Onneksi rupesi loppua kohden paranemaan suoritukset, ja jumitkin lähti aukeamaan, niin alkoi homma tuntua paljon miellyttävämmältä. Rata oli noin 100-105cm, ja täytyy sanoa, vaikka onkin ollut taukoa, niin pieniltä ne esteet näyttivät.

Rata 2

    No sitten halusin vielä treenata toisenlaista rataa, jossa saisin myös harjoitella omia heikkouksiani, eli tuo 2-3 käännös, jonka teen aina liian pienesti, niin että 3 este putoaa, enkä sitten laukkaa tarpeeksi 4 esteelle. Esteet nostetiin niin, että ne olivat 105-110cm välillä. Tätäkin treenattiin ihan ahkerasti, ja huomasi joka kerta, kuinka suoritukset paranivat vähän kerrallaan. Lopuksi halusin treenata vielä pelkästään 2-4 esteitä, jotta tuo kyyneleen muotoisen tien ratsastus jäisi mieleen.

   Treenien jälkeen ratsastin Palden kotiin, ja laitoin pikaisesti valmiiksi, sillä minun oli ehdittävä vielä liikuttamaan Pultti, ja sitten äkkilähtö elokuviin (kyllä, minullakin on muuta elämää kuin hevoset). No Pultilla menin ilman satulaa, ja ensin taivuttelin hyvin molempiin suuntiin. Aluksi Pule oli jäykkä kuin kanki, mutta lähti siitä sitten vertymään, ja loppuakohden kulkikin mukavasti välillä "oikein päin". Lopuksi kävin vielä laukkailemassa pellolla, ja siellä herranen innostui, ja meinasi esittää minulle kunnon rodeota. Onneksi sain pidettyä sen verran kasassa, että tuli vain lievästi isompia laukka-askeleita, muuten olisin ollut maata möyrimässä :D Pulen luota sitten kiidinkin kotiin, ja söin pikaisesti (aamupalan jälkeen en ollut syönyt kuin 2 banaania, joten oli vähän nälkä), vaihdoin vaatteet, ja eikun matkaan kohti elokuvateatteria. Kävin katsomassa kavereideni kanssa Johnny English - Rebornin, ja täytyy sanoa, ettei ollut niin hyvä kuin odotin. Kyllähän siellä tuli naurettua, ja oli ihan taattua Atkinson-kamaa, mutta jotain jäi puuttumaan...

Ihana syyskeli
(c) Miia Keinänen

    Sunnuntaina en sitten taaskaan meinannut päästä sängystä ylös, sillä lauantain noin kuuden tunnin ratsastus ei tehnyt jo valmiiksi jäykille lihaksille hyvää, varsinkaan kun en illalla kerennyt/jaksanut venytellä. No heppatyttö ei valita vaan suuntaa tallille. Lähdin Pallolla ilman satulaa Pultin luo, ja Pulella oli ohjelmassa estetreenailua. Ensin treenailtiin Pultin kanssa jumppasarjaa, jossa oli 4 estettä, ja sitten 1-askeleen sarjaa, ja lopuksi hypättiin yksittäisenä okseria. Jumppis meni ihan kivasti, varsinkin kun se oli toinen kerta Pultille. Pidimme esteet aika matalina (n. 50-60cm), joten Pultti ei oikein jaksanut koipiaan nostella. Sarjaa hyppäsimme noin 70cm korkuisena. Okseria treenailtiin ensin 70cm korkuisena ja sitten muutama hyppy 100cm korkuiselle (molempiin suuntiin 2 hyppyä, jos muistan oikein). Pule oli superkiva, ja oli mukava lopettaa onnistuneeseen suoritukseen.

    No minähän en oikein osannut arvioida pimeän tuloa oikein kellojen siirron takia, ja eikös se pimeä yllättänyt meidät kotimatkalla. Onneksi Palde on niin fiksu, ettei tehnyt mitään ylimääräistä, vaikka ei eteen kunnolla nähnytkään. Toki Pallolla on parempi näkö kuin minulla, mutta ei siellä säkkipimeässä ollut mitenkään mukava mennä. Onneksi oli edes heijastinliivi ja -suojat päällä, että näyttiin edes vähän, varsinkin kun Pallo on tumma hevonen, ja minulla, tietysti, tummat vaatteet päällä. No kotiin päästiin turvallisesti, ja lievästi illalla väsytti kun sänkyyn kaatui. Ei tarvinnut kauaa unta odotella.

   Ensi sunnuntaina onkin sitten KiuRan kisat, jos vain järjestyvät. Täytyy pitää peukkuja pystyssä ja kannustaa ihmisiä osallistumaan kisoihin. Tulkaahan siis kaikki asianmukaiset luvat omistavat, ja kynnelle kykenevät kisoihin, että saadaan järjestettyä. Tästä päivityksestähän tuli melkeinpä romaani. No en usko sen ketään haittaavan :)

Koska huomenna alkaa jo marraskuu toivottelen hyvää talvikauden alkua!