Kiitolaukkaa ja kengän kadotus

Ai että oli mukavaa mennä Pallolla pitkästä aikaa kunnolla. Pallo oli todella innostunut kaikesta mitä teimme; liinassa alkuverkka, hieman koulua, muutama hyppy kisoja ajatellen ja sitten maasto. Voi kun oli poika innoissaan, kun pitkästä aikaa pääsi laukkaamaan kunnolla maastoon. Mentiin sellaisella tiellä, missä on sopivasti ylä- ja alamäkiä. Pallossa on sellainen hassu piirre, että kotoa poispäin juoksee kyllä kuin tuuli, mutta kun käännytään kotiin, rauhoittuu laukka sellaiseksi peruslaukaksi. Hassu heppa <3
      No sitten kotimatkalla huomasin yllätyksen; etukenkä oli pudonnut laukan aikana. Iskä (kengittäjämme) tykkäsi todella paljon asiasta varsinkin, kun muutama viikko taaksepäin Pallo pudotti kengän lähes joka päivä. Hermothan siinä olivat kaikilla kireillä, mutta varsinkin isälläni, kun joutuu kengittämään joka päivä, ja kengän kiinnitys käy päivä päivältä hankalammaksi kavion pienetessä. Toivotaan nyt, ettei sama rumba toistu. Taidanpa käydä varalta ostamassa biotiini-purkin, jotta saadaan kaviot kasvamaan vähän reippaammin.

   

Mutta nyt on ehkä järkevintä lähteä nukkumaan, huomenna on kuitenkin pitkästä aikaa koulupäivä ja se imee mehut, ainakin minusta. Hyvää yötä siis kaikille ja voimia huomiselle!