maanantai 28. huhtikuuta 2014

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Pienen hädän päivä

Eilen oli hyvin outo päivä. Kävin tallilla Palloa moikkaamassa, Pusu tietysti mukana. Hoidin Lilliä käytävällä, Pusu oli ulkona juoksemassa (Lilli sai muuten ensimmäistä kertaa satulan selkään, ilman vyötä ja jalustimia, sekä suitset päähän, ilman kuolaimia). Vein Lillin takaisin tarhaan ja kutsuin Pusua luokseni, että lähdetään kotiin. 

Pusu lähtikin juoksemaan luokseni, mutta ihan muutaman askeleen jälkeen pysähtyi, alkoi huutamaan kovaa ja piti oikeaa etutassua ylhäällä. Menin vauhdilla katsomaan mikä oli hätänä, ja Pusulla oli ulkokynsi puoliski irti, kovat kivut ja paaaaljon verta.

Kävelinkin vauhdilla autoon, paketoin jalan väliaikaisesti nenäliinoihin ja laitoin löysästi pompulalla kiinni. Siitä soitinkin päivystävälle eläinlääkärille, ja jätin yhteydenottopyynnön, jotta saisin hänet mahdollisimman pian kiinni.

Kun pääsimme kotiin, puhdistin kynnen ja jalan laimennetulla betadine-liuoksella ja laitoin siihen alla näkyvän väliaikaisen paketin elastisesta siteestä sekä antiseptisesta harsopalasta (vai miksi sitä kutsutaankaan). Pian sen jälkeen eläinlääkäri soittikin ja sovimme, että hän soittaa minulle kunhan palaa klinikalle, että pääsemme sinne. 



Klinikalla ryhdyimmekin operoimaan Pusua. Kun eläinlääkäri antoi rauhoittavan pistoksen, Pusu hieman hätkähti sitä ja yritti päästä sylistäni pois. Silloin se repäisi kynttä vielä lisää irti ja huusi kovaa. Onneksi pian rauhoitusaine vaikutti ja eläinlääkäri pääsi irroittamaan kynnen ja puhdistamaan kohdan, sekä laittamaan siihen tuollaisen söpön punaisen tarttuvan siteen.


Pusun vielä uinaillessa pääsimme lähtemään klinikalta, pienen laskun ja viikon kipulääkereseptin kera. Olin päivällä käynyt hakemassa apteekista Pallolle matolääkkeen sekä Bepanthenia, ja ajattelin että eipähän tarvitse vähään aikaan siellä käydä... Voi kuinka väärässä olinkin. Joten kävin pikaisesti hakemassa lääkkeen, onneksi apteekki oli auki klo 23 asti, ja sitten ajoin hakemaan Tuomasta töistä. Ja sitten lähdettiinkin kotiin odottelemaan Pusun heräilemistä.

Pusu oli koko illan tokkurassa, ja oli sitten paremmin hereillä tänä aamuna, kunnon mamman kainalossa vietettyjen yöunien jälkeen. Tänään Pusu otti itse tuon siteen pois, kun olimme kuorma-auton renkaita vaihtamassa ja Pallon kengityksessä mukana, mutta eipä se haittaa. Olisin itsekin ottanut sen pois tänään eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Pikkusiskoni sai kunnian antaa Pusulle sen kipulääkkeen, ja tänään Pusu on ulkoillut vielä minimaalisesti. Pikkuhiljaa saa käydä pidemmillä lenkeillä, ihan koiran mukaan.

Että sellainen päivä oli eilinen...

Huomenna sitten kiipeän Pallon selkään ensimmäistä kertaa helmikuun 27:nnen päivän, eli tasan kaksi kuukautta sitten... Saas nähdä tulenko voltilla kerien alas rodeosta :D Mutta ei huolta, Tuomas tulee tallentamaan näytöksen, jotta tekin saatte sen sitten nähdä! Ensi kertaan!


torstai 24. huhtikuuta 2014

Erittäin hauska blogisivusto

http://pokaleploki.blogspot.fi/2012/04/hihamerkit-hevosihmisille.html

Tällainen löytyi tänään, ei muuta :)

Klinikka + osteopaatti

"Eikö me tultukaan kisoihin?"
(c) Minä

Tosiaan eilen käytiin vierailemassa klinikalla, tarkoituksena tutkia mysteeristä ontumista kuvien avulla. Saavuttiin klinikalle hyvissä ajoin, noin 30 min ennen omaa aikaa. Kuitenkin edellisillä asiakkailla oli tapaamiset venyneet, joten pääsimme noin 1h 30 min sovitusta ajasta aloittamaan.


Tämä aika palloiltiin Pallon kanssa pihalla, ja Pallon mielestä ravihevoset olivat hyvin mielenkiintoisia. Ei suostunut hievahtamaankaan, kun seurasi niin tarkasti treeniä :D Hauskaa oli, että ensimmäisellä kerralla kun heppa ohjastajineen meni ohitsemme, huikkasi ohjastaja minulle "Sinulla on hienompi hevonen", josta kiitin naurahtaen. Päivän piristys :)
Uskollinen katsoja...
(c) Minä

Sisälle päästyämme ell. Satu tutki ensin pihdeillä viime kesänä loukkaantuneen jalan, eikä arkuutta ollut lainkaan. Sitten Pallo rauhoitettiin, ja hetken odottelun jälkeen päästiin kuvaamaan kyseistä jalkaa. Kuvat otettiin niin polvesta, vuohisesta kuin kaviosta.



Rauhoitusta odottelemassa.
(c) Minä

Jo Viikissä käydessämme kerrottiin, että Pallolla on alkavia muutoksia kyseisessä jalassa, joiden epäiltiin tulleen aikana jolloin Pallo kulki kolmella jalalla. Nyt Pallolla oli hieman enemmän löytöjä jalassa; nivelrikkoa, alkavaa rikkoa, kehäluuta sekä reilusti luuliikaa. Kuitenkin muutokset olivat pieniä, ja saimmekin ohjeeksi muuttaa kengitystä tietynlaiseksi ja tällä Pallon pitäisi tulla täysin "käyttökuntoiseksi peliksi". Kyllä kivi vierähti sydämeltä, kun sain itse mennä kuvia katsomaan, ja näin ettei ollut mitään maailman vakavinta.


Ell. epäili, että ontuminen on johtunut kun maa on vaihdellut kovasta pehmeään ja rikot ovat luultavasti olleet silloin aktiivisessa muodostumisvaiheessa. Eli ihan normaalia arkomista tuollaisessa tilanteessa. Ja ihana saada edes suht todennäköinen selitys kaikelle.


Osteopaatti kävi sitten illalla vielä Pallon käsittelemässä. Jumeja ei ollut enää niin paljoa ja ratsastuksen saa varovaisesti aloittaa, JEE! Pari päivää pitää Pallon vapaita viettää vielä käsittelyn jäljiltä, mutta viikonloppuna saa kavuta kyytiin ekaa kertaa pariin kuukauteen... Hihihiiii, jännää <3 Seuraavaa postausta varmaankin siitä, ellei ihmeitä tapahdu. Eikun ensi kertaan vaan!



keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Pallon kuulumisia

Pallo alkoi vähän aikaa sitten ontumaan mystisesti. Selkeää syytä ontumiselle en ole löytänyt, vaikka olen koettanut analysoida kaiken mahdollisen. Muun muassa näitä olen miettinyt:

- kovan ja pehmeän maan vuorottelu (yöpakkaset vs. lämmin päivä)
- ennen sitä tapahtunut reippaampi irtojuoksutus + muutama n. 50cm pomppu
- kavionpohjan haurastuminen ja murentuminen kipeästä jalasta.


 

Kuva vastakkaisesta jalasta, kengityksessä...
(c) Mie



Siitä lähtien Palloa on vain kävelytetty ja pidetty reilummin vapaita. Jos tosiaan on arkonut tuota kaviopohjaa, on seisominen ollut parempi vaihtoehto. Eilen Pallo halusi itse revitellä hieman ja juoksikin irtona hetken. Sen jälkeen ei ontunut, vaan liikkui hyvin. Tänään ei myöskään ontunut, joten voi olla tuosta kovasta maastakin johtuvaa, sillä nyt on täällä jo ihan sulaa ja pehmeää.


Vaikka nyt Pallo ei enää onnu, varasin silti ensi keskiviikolle Pallolle klinikalle ajan, käydään kuvauttamassa heppa läpikotaisin. Saanpahan nähdä, jos siellä on jotain hälyttävää missään jalassa, kintereessä, polvessa tai muussa sellaisessa. Ja samalla saa hoito-ohjeet jatkoa varten.

Keskiviikkona tulee myös osteopaatti käsittelemään Pallon uudelleen, nähdäänpäs samalla kertaa onko se nyt tukkinut hermoja tai kehitellyt lisää ongelmia.. Katsellaan, katsellaan...


(c) Miia




Pallon tulevaisuus on täysin avoin, jos se olisi ollut kunnossa, olisi tällä kaudella ollut tavoitteena 130cm luokat, nyt saapa nähdä päästäänkö enää ikinä hyppäämään, tai tekemään mitään muutakaan tuon hevosen kanssa... Pitäkeehän meille peukkuja pystyssä, ettei olisi mitään kauheita löydöksiä ensi keskiviikkona silmien edessä!

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Yllätyskisat 5.4. PKUR

Käytiin Hipsun kanssa pyörähtämässä PKUR:in seurakoulukisoissa 5.4. yllättäen. Huomasin viimeisenä ilmottautumispäivänä, että siellä olisi harjoitusluokkana itse valittava lyhyen radan ohjelma, ja pikaisen päätöksen jälkeen, päätettiin Hipsulla lähteä harrasteluokan ohjelma vääntämään kisoihin.

(c) Tero
Kisapaikalla Hipsu oli heti alusta asti rauhallisempi kuin Suonenjoella, johtui osittain varmasti lyhyemmästä matkasta kisoihin, mutta myös siitä, että musiikki + kuulutukset kuuluivat tasaisesti joka puolelle, eivätkä olleet ihan niin kovalla volyymilla. Myös musiikki oli hieman rauhallisempaa.


Verkassa oli mahdollista käydä tutustumassa tuomaripäätyyn aitojen viereisellä alueella, käytiinkin Hipsun kanssa siellä muutama kerta pyörähtämässä, mutta aina sen jälkeen ratsastettavuus huononi, joten päädyin pysyttelemään pääasiassa toisessa päädyssä. 


Kantelesärkän maneesi on siitä erilainen, että siinä on katsomon vieressä, ikkunoiden takana, sisällä, lämmin katsomo. Tämä oli Hipsulle jännä paikkaa, sillä ihmiset liikkuivat siellä, mutta ääntä ei kuulunut, joten ei heppa pystynyt edes kuulon avulla ennakoimaan liikkumista, vaan äkilliset liikkeet pelottivat.

Sisäkatsomosta otettu kuva
(c) Tero
Radalla oikeassa reunassa oli avoin ikkuna talliin, joka oli Hipsun mielestä hyvin pelottava, itse en viime kisoissa edes huomannut kyseistä ikkunaa. Myös tuomaripääty oli pelottava, paljon pelottavampi kuin Suonenjoella. En ole kyllä varma mistä se johtui, sillä pääty oli rauhallisempi kuin Suonenjoella.

Pelottava tuomaripääty...
(c) Tero



Rata oli omasta mielestäni parempi kuin viimeksi, sillä Hipsu oli paikoitellen paljon rauhallisempi ja parempi ratsastaa, mutta tuomari oli eri mieltä; tulos 50,94%. Tuomari oli todella tiukka, en tiedä  johtuiko se siitä, että ennen meitä meni A-merkin ohjelman hienosti suorittanut ratsukko, vai oliko linja ylipäätänsäkin tiukka..

Hyviä pätkiä
(c) Tero
No pääasia, että saatiin hepalle lisää kokemusta, eikä tarvinnut lähteä tällä kertaa niin kauas kisoihin.
Nuorten hallimestaruuksiin ei lähdetä, päätettiin että odotetaan ulkokauteen seuraavia kisoja, koska maneesit ovat vielä tällä hetkellä Hipsulle vaikeita paikkoja rentoutua. Toivottavasti ulkokisoissa rentoutuisi paremmin :)

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Hipsun ekat kisat SuoVaRi 30.3.

Nyt vihdoin kisapostausta, kun kiire alkaa hellittää.

Käytiin Hipsun kanssa kisaamassa Suonenjoella, siksi että sieltä löytyi hyvät luokat nuorelle ekoiksi luokiksi; harrasteluokan kouluohjelma sekä nuorten hevosten kouluohjelma. Nämä ovat nuorelle siksi helppoja, ettei niissä käytännössä vaadita mitään ihmeellisyyksiä; ei ole pieniä 10m voltteja/täyskaartoja yms. tai muita tiukkoja kaarteita. Pääasiassa noilla radoilla on vain suoria pitkiä teitä (toki harrasteluokassa lyhyellä radalla), sekä helppoja siirtymiä.

Hipsuhan oli ekaa kertaa kisoissa, ja ulkokentällä talutettaessa aloitti riemukkaasti hyppimällä pystyyn, kun säikähti maneesista kuuluvaa kumisevaa kuulutusta. Selkään pääsin, kun loikkasin vaan vauhdilla kyytiin, siinä onneksi rauhoittui hetkesi, että kerkesin laittaa jalustimet jalkaan ja sitten lähdettiin kävelemään. Yritin käynnissä saada ponia rentoutumaan, hetkittäin onnistui, mutta olihan toiselle kaikkea jännittävää ympärillä katseltavaksi.  Maneesin taakse lähdettiin hieman liian aikaisin, mutta toisaalta ihan hyvä, että saatiin katsella päädystä kun muut hepat menivät maneesissa.


Maneesissa Hipsun mielestä oli hurjan jännää, varsinkin peilit ja bassopainotteinen musiikki kajareista oli pelottavaa. Myös tuomari, yleisö, ja no, vähän kaikki oli jännää. Lopussa Hipsu alkoi jo vähän rentoutumaan, mutta ei silti ollut täysin avuilla. Jouduimme hetkeksi odotamaan ulos, kunnes pääsimme maneesin päätyyn verkkailemaan.

Radalla Hipsu oli no, vauhdikas ja poissa avuilta. Tiedättekö sen turhauttavan tunteen, kun tiedätte että hevonen osaa, mutta ei vaan suostu esittämään? Sellaista oli koko se rata.



Positiivista radassa oli, että siirtymät tuli esitettyä, oikeat laukat suoraan (!), päästiin suurin piirtein pisteisiin ja tultiin elävänä ulos. Tulos 53,750%, vaikka itse odotin max 50%.

Eniten ärsyttää, että ennen radan alkamista kuuluttaja pyyti, että yleisö olisi liikkumatta, varsinkin kun verkassa jo näkivät, miten toinen säikkyy kaikkia ääniä. Silti joidenkin oli yleisössä pakko liikkua suorituksen aikana, mikä ei ainakaan helpottanut meidän tuomaripäädyssä esiintymistä... Varsinkin erään miehen liikkeet ärsyttivät suuresti; olimme tulossa viimeiselle keskihalkaisijalle, ja hän sitten näki, että emme tehneet yhtä hyvää suoritusta ja lähti juoksemaan katsomon portaita alas, KUN ravasimme kohti! Ai että alkoi kiehumaan päässä... Meinasin mennä kys. henkilölle siitä sanomaan, mutta katsoin paremmaksi olla hiljaa tässä tilanteessa. Tärkeämpää oli keskittyä Hipsuun.

Laitetti pienen kävelyn jälkeen Hipsu takaisin koppiin ja jäätiin odottelemaan seuraavan luokan ajaksi. Lähdettin nuorten ohjelmassa ensimmäisenä, joten viimeisen verkkaryhmän aikana verkkailtiin jo ulkona. Ulkona Hipsu tuntui jo rauhallisemmalta, samoin sisäverkassa. Mutta sitten kuin neiti jäikin yksin maneesiin, alkoi sambarumba-sekoitus. No viitsi viitsi, hätäinen oli, ja aikalailla ratsastettavuus samaa luokkaa kuin edellisellä radalla, hetkittäin oli parempi, välillä huonompi.

Ulkona B:n alkamisen odottelua
(c) Tero


Nuoren hevosen kannalta oli huonoa, että muut ratsukot ulkona kävelivät edestakaisin oviaukon kohdalla, eikä esim. seuraava ratsukko ollut siinä paikallaan. Hipsu ainakin jonkin verran hätäili kaverien perään, mutta peilit+kajarit eivät enää nyt olleet niin pelottavia. Mutta yleisöpääty oli nyt paljon pelottavampi, sillä tuli aivan aitaan kiinni, ja siellä oli sitten estekalustoa, ihmisiä, pöytiä ja kaikkea muuta jännää...

Positiivista radalla oli, että hetkittäin kulki kivasti, esitti siirtymät (tosin laukassa rikkoi muutamia kertoja) ja liikkeet suht hyvin pisteissä. Arvostelu oli tässä luokassa tiukempi, toki kun HeB pitääkin olla tiukempi, tulos 47,708%.


Hipsun käyttäytymiseen kisapaikalla oltiin hyvin tyytyväisiä, se käyttäytyi alkutansseja huolimatta nätisti, meni koppiin hyvin, kulki kopissa nätisti ja oli edukseen muualla kuin radalla ;)

Tästä on hyvä jatkaa, ja kuten muidenkin hevosten kanssa, eiku kilometrejä alle, niin alkaa sujua!


maanantai 7. huhtikuuta 2014

Haaste

Sain haasteen Ninalta, kiitos siitä! Alla säännöt. Ja säännöistä poiketen en jaksa haastaa ketään, sillä muistaakseni olen tämän haasteen jo aikaisemmin tehnyt.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään

2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille

(4. Sitten tulee valita 11 bloggaajaa joilla on alle 200 lukijaa
5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut)

6. Ei takaisin haastamista

Tarkoituksena on siis laajentaa lukuluetteloa ja tuoda alle 200 lukijan blogeille näkyvyyttä :)



11 asiaa minusta:

1. Olen pessimisti.
2. Haluaisin jo Pallon selkään ja takaisin kilpakentille sen kanssa.
3. Olen iloinen päästessäni ratsastamaan, kun nykyään sitä ei paljoa tule harrastettua.
4. Olen liikaa töissä, mutta muuten ei saa tarpeeksi rahaa.
5. Haaveilen omasta heppatilasta.
6. Koetan päästä työssäoppi-koulunkäynti-systeemiin tänä vuonna.
7. Tarvitsisin uudet talviratsastushanskat.
8. Haluan kehittyä ratsastuksessa ainakin vielä tason paremmaksi, eli vahvalle HeA-tasolle kisoissa.
9. Olen löytänyt pari nuorta ihanaa hevosta, jotka haluaisin omaksi.
10. En jaksa panostaa blogiin paljoa näin suuren työmäärän alla.
11. Haluaisin vuorokauteen lisää tunteja.
Sittenpä ne 11 kysymystä haastetuille
  1. Valitsitko lajisi hevosen perusteella, vai hevosen lajin perusteella (este, koulu, kenttä, puska jne)?
    - Sekä että, valitsen hevosen joka on mahdollisimman monipuolinen. Toki mennään myös hevosen ehdoilla, mutta mahd. monipuolinen karvakorva saisi olla.
  2. Mikä on lempivarusteesi, entä mikä turhin omistamasi varuste?
    - Apua tämä on paha.. Ehkä lempivarusteiden top 3 olisi kisatakki, kisakypärä ja talvirökkelit. Turhin varuste... Tuota noin... Ehkä vanha turvaliivi, kun uusikin on.
  3. Miten paljon yleensä vietät tallilla aikaa, mitä teet siellä?
    - Riippuu täysin montako heppaa on hoidettavana. Jos pelkkä Pallo, 15min-1,5h riippuen mitä on ohjelmassa. Jos Pallo + 2 kaverusta (+ mahd. muut) menee helposti 3h.

    Pallon kanssa joko kävellään maastakäsin maastossa, kentällä tai tiellä, tai juoksutan liinassa/irtona, nyt kun ei vielä saa ratsastaa. Kelmin ratsastan, harjailen ja paijailen, Lillin kanssa opetellaan kavioiden nostoa, harjaillaan, kävellään kentällä ja opetellaan kaikkea uutta.


    (c) Miia
  4. Mitä muita harrastuksia hevostelun lisäksi?
    - Ei mitään tällä hetkellä.
  5. Täysihoito, puolihoito vai itsehoito, miksi?
    - Jokaisessa on puolensa, mutta puolihoito/itsehoito on siinä mielessä parhaimmat, että saat seurata itse hevosen vointia tarkemmin, toki vaatii enemmän työtä, mutta itse pidän niistä eniten.
  6. Kuvaile hevosesi luonnetta kolmella sanalla.
    - Hassu, rohkea ja pelle.
  7. Kuulutko "valtavirtaan" tallilla, vai poikkeatko jollain tavalla massasta, miten?
    - En usko, olen enemmän puskaihminen, en "katso" mitä on päällä, vaan perus tallivaatteet riittää. En kuulu merkkivaatevirtaan vaan pikemminkin käytännölliseen ja halpaan varustekuntaan.


    (c) Minä
  8. Mitkä ovat isoimmat puutteet itsessäsi ratsastajana/hevosen omistajana?
    - Hetkittäinen laiskuus, esim. varusteiden puhdistuksessa, välillä taas tulee ihmeen puhdistusvimmoja. Ratsastajana en jaksa aina uskoa itseeni ja taitoihini.
  9. Entä mitkä parhaat puolesi?
    - Päättäväisyys, tietynlainen rohkeus, maalaisjärki ja eri hevosten tyyleihin mukautuminen.
  10. Lempitekeminen hevosen kanssa?
    - Seurustelu, Pallon kanssa erityisesti hyppääminen <3

    (c) Miia

  11. Miksi bloggaat/miksi päätit aloittaa bloggaamisen?
    - Halusin kokeilla riittäisikö kirjoitusintoa, toisaalta tällainen "päiväkirja" säilyttää kivasti muistot ja täältä on helppo löytää päivämäärien perusteella tietyt tapahtumat :)