maanantai 26. syyskuuta 2016

Syyskuun sepostukset

Voi kääk, miten tämä blogi on jäänyt vähemmälle, mutta minkäs voit kun aikaa ei ole ylimääräistä. Tallissakin alkoi sisäkausi kuun alusta, niin tallityöt työllistävät jo monta tuntia päivässä, sen päälle kotitalon remppa, sairastelevat hevoset, tuntienpidot ja jossain vaiheessa pitäisi siivota kotiakin. Vaikka hommaa olisi viidelle apulaiselle jaettavaksi, en silti vaihtaisi tätä elämää mihinkään. Miulla on ihana perhe, ihana koti, ihanat eläimet ja pian toivottavasti kuusi pientä mäyräkoiran pentua hoivattavana.

Hevosten selkään en ole päässyt ikuisuuteen, en edes muista milloin olisin viimeksi ratsastanut... Kaikki kolme ovat viettäneet tässä kuussa sairaslomaa, ja enemmän ja vähemmän sitä kesälläkin.. Aloitetaas vaikka Pallosta.

Pallo sai ihmeellisen takapäähalvauksen kesken vuokraajan ratsastuksen. Onneksi vuokraaja kerkesi pois selästä ja saimme yhteissätuumin Pallon kaadettua maahan. Pallon maassapitoon meitä oli neljä, sillä Pallo olisi kokoajan halunnut nousta ylös, vaikka jalat eivät kantaneet. Onneksi meillä oli eläinlääkäri tulossa silloin tutkimaan noita kahta muuta, pitikin mennä vitsailemaan että Pallo enää puuttuu kolmikosta. Eläinlääkäri antoi Pallolle kipulääkettä ja olikohan kortisonia sekä määräsi 5 päivän tujakan kipulääkekuurin. Pallolta putosi tapahtuman yhteydessä lanneselän jälkeen pari nikamaa alaspäin, ja paras arvaus tapahtuman syyksi olikin hermopinne nuorena sattuneen onnettomuuden jälkiseurauksena (Pallolla on siis kaaduttu aikanaan Suomessa sen ensimmäinen omistajan aikana). Pallolla kävi viime viikolla kiropraktikko ja heti käynnin jälkeen Pallo näytti jo paremmalta. Tällä viikolla kiro käy vielä uusiksi ja sen jälkeen loppuviikko näyttää tuleeko Pallosta enää hevosta. Itse olen pikkuhiljaa valmistellut itseäni siihen, että Pallo ei enää joulua nää, mutta toivon toista lopputulosta. Pallo kuitenkin on niin tärkeä ja rakas, että sen puolesta tehdään kaikki, myös vihreämmille laitumille laskeminen, jos se on paras vaihtoehto. Nyt eletään päivä kerrallaan ja toivotaan ihmettä Pallolle <3



Arska sai kesällä ampparin piston kertaa 2 ja sen jälkeen enemmän ja vähemmän ontunut. Tutkittiin se myös ja ohjeeksi tuli kavioasennon pieni muutos ja kiropraktikon käsittely myös. Arska kasvoi kesällä etupään samalle tasolle kuin takapään, mutta nyt on taas kasvanut takapäällä korkeutta... Eläinlääkärin kanssa epäillään, että sillä on saattanut nikamat jäädä nopeiden kasvupyrähdyksien kanssa ahtaalle, jonka vuoksi sen takapää on tällä hetkellä ataktinen. Siispä kiroa, rauhallista liikuntaa ja mahdollisimman vähän ratsastusta kunnes näyttää paremmalta.

Arveltiin kiron kanssa, että Arska todennäköisesti (jos kasvu jatkuu samanlaisena) kasvaa sinne 7-8 -vuotiaaksi asti kuten Pallokin, joten sen kanssa kannattaa nyt edetä rauhassa (ihan kuten olin ajatellut jo aiemmin). Juteltiin myös kuinka SRL:n kisaluokat nuorille hevosille ovat ihan väärät luuston ja muun kehityksen kannalta, ne ovat vanhentuneet ja ihmeteltiinkin miksi niitä ei uudisteta uusien tutkimuksien mukaisiksi. Noh, Arskan kanssa ei ole kiire, kuten ei ollut Pallonkaan kanssa. Katsotaan sitten ensi kesänä uusiksi ratsastusta :D

Prinsessalla oli pieni kavionivelen tulehdus ja sen nyt pitäisi ainakin kuntoutua käyttöön. Viikon sairasloman jälkeen Prinsessa vaikuttaakin jo oikein hyvältä, se saa tällä viikolla vielä hieronnan hemmotteluksi, jospas sitten päästäisiin jo treenaamaan ja ehkä joskus kisoihinkin :D Mutta tällaista tämä on näiden hevosten kanssa; välillä paistaa aurinko ja välillä mennään niin syvissä vesissä ettei rajaa. Parempia aikoja odotellessa...

Onneksi muuten ollaan oltu terveitä ja remonttikin on edennyt ihanasti. Vielä kun saisi lämpimän veden sisälle käyttöön..

Ensi kertaan, jospas joskus useamminkin pääsisi päivittämään :)