Kuvia 12.7. aluekansallisista estekisoista

Ihan ensimmäisenä suuret kiitokset ihanille ja ahkerille kuvaajille!

Jäbä elementissään <3
(c) Emilia J

Käytiin Sorsiksen aluekansallisissa hyppäämässä, ja päivä oli luvattoman pitkä.. Lähdettiin aamulla 6.35 ajamaan (saavuttiin kisapaikalle tosin hieman myöhässä, ei siitä sen enempää) ja kotiin tultiin 20.30. Menin 4 luokkaa, joista Pallolla 110cm ja 120cm. 

(c) Miia K.

Saa nauraa "kouluratsukolle" ;)
(c) Noona Heikkilä

Huomasi kyllä kisoissa, kun Pallon vuoro koitti verkkaamiseen yms. että se on elementissään. Se oli vaan niiiiiin hyvä. Ei jumeja pitkästä matkasta ja seisomisesta, ja toimi kuin ajatus. Ihana oli ratsastaa Pallolla.

110cm radalla tuli yksi täystyhmä virhe, ykkösesteen romautus, koska käsijarru jäi päälle.. Mutta loppuradasta olen hyvin ylpeä, sillä sain tehtyä hyviä ratkaisuja, ja haastavimmat kohdat ratsastettua juuri niin kuin rataa kävellessä suunniteltiin. Olen ylpeä itsestäni ja hevosestani, huipputiimi yhdessä <3

120cm
(c) Noona Heikkilä

110cm
(c) Miia Keinänen

120cm radan jouduin kävelemään ilman iskää, sillä melkein koko kisaseurueen piti lähteä Joensuuta kohti. Mietin pitkään, että lähdenkö kävelemään vai menenkö vain fiiliksellä. Päätin kuitenkin lähteä radankävelyyn mukaan, sillä radalla oli haastavia teitä, jotka halusin katsoa. Kävelinkin jokaisen esteen ohi silmät maata katsoen, jottei tulisi korkeus- ja pituuskammoa esteisiin :D Ja tekniikka toimi! Sain verkattua hyvin, koska en jännittänyt, ja lähdin radalle hyvillä mielin.

110cm
(c) Miia K.

110cm
(c) Noona Heikkilä

Rata oli korkeudessa aika tapissa, vain muutama este taisi olla alle 120cm. Rata oli myös haastava, tai ainakin Pallon kanssa meille oli muutamia haastavia linjoja, koska kouluratsastuspuoli on päässyt nyt retuperälle ja lapaliirut ovat yleisiä :P

Rata alkoi hyvin, ja pelkäämäni sarjalle lähestyminen oli nappisuoritus! Seuraava este, luokan isoin okseri, putosi tuuppaamisen johdosta... Katsoin, että jee paikka osuu, anti mennä vaan, vetäsin itselleni hyvän tukevan istunnan (hieman takakenoon) ja tuups tuups, poni pidensi askeltaan. Aaaargh! Idiootti minä, sillä rata oli muilta osin erittäin hyvä, muutama hassu lähestyminen, mutta yhteispeli toimi loistavasti, ja rohkeutta oli!

Mutta mikä positiivista, Pallo on jälleen tasolla, missä se oli ennen loukkaantumistaan. Jee <3

<3
(c) Noona Heikkilä

(c) Emilia J.

110cm
(c) Miia K.

Näillä fiiliksillä on hyvä jatkaa eteenpäin! Hyvä meidän sekopäätiimi <3