Pienen hädän päivä

Eilen oli hyvin outo päivä. Kävin tallilla Palloa moikkaamassa, Pusu tietysti mukana. Hoidin Lilliä käytävällä, Pusu oli ulkona juoksemassa (Lilli sai muuten ensimmäistä kertaa satulan selkään, ilman vyötä ja jalustimia, sekä suitset päähän, ilman kuolaimia). Vein Lillin takaisin tarhaan ja kutsuin Pusua luokseni, että lähdetään kotiin. 

Pusu lähtikin juoksemaan luokseni, mutta ihan muutaman askeleen jälkeen pysähtyi, alkoi huutamaan kovaa ja piti oikeaa etutassua ylhäällä. Menin vauhdilla katsomaan mikä oli hätänä, ja Pusulla oli ulkokynsi puoliski irti, kovat kivut ja paaaaljon verta.

Kävelinkin vauhdilla autoon, paketoin jalan väliaikaisesti nenäliinoihin ja laitoin löysästi pompulalla kiinni. Siitä soitinkin päivystävälle eläinlääkärille, ja jätin yhteydenottopyynnön, jotta saisin hänet mahdollisimman pian kiinni.

Kun pääsimme kotiin, puhdistin kynnen ja jalan laimennetulla betadine-liuoksella ja laitoin siihen alla näkyvän väliaikaisen paketin elastisesta siteestä sekä antiseptisesta harsopalasta (vai miksi sitä kutsutaankaan). Pian sen jälkeen eläinlääkäri soittikin ja sovimme, että hän soittaa minulle kunhan palaa klinikalle, että pääsemme sinne. 

Klinikalla ryhdyimmekin operoimaan Pusua. Kun eläinlääkäri antoi rauhoittavan pistoksen, Pusu hieman hätkähti sitä ja yritti päästä sylistäni pois. Silloin se repäisi kynttä vielä lisää irti ja huusi kovaa. Onneksi pian rauhoitusaine vaikutti ja eläinlääkäri pääsi irroittamaan kynnen ja puhdistamaan kohdan, sekä laittamaan siihen tuollaisen söpön punaisen tarttuvan siteen.

Pusun vielä uinaillessa pääsimme lähtemään klinikalta, pienen laskun ja viikon kipulääkereseptin kera. Olin päivällä käynyt hakemassa apteekista Pallolle matolääkkeen sekä Bepanthenia, ja ajattelin että eipähän tarvitse vähään aikaan siellä käydä... Voi kuinka väärässä olinkin. Joten kävin pikaisesti hakemassa lääkkeen, onneksi apteekki oli auki klo 23 asti, ja sitten ajoin hakemaan Tuomasta töistä. Ja sitten lähdettiinkin kotiin odottelemaan Pusun heräilemistä.

Pusu oli koko illan tokkurassa, ja oli sitten paremmin hereillä tänä aamuna, kunnon mamman kainalossa vietettyjen yöunien jälkeen. Tänään Pusu otti itse tuon siteen pois, kun olimme kuorma-auton renkaita vaihtamassa ja Pallon kengityksessä mukana, mutta eipä se haittaa. Olisin itsekin ottanut sen pois tänään eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Pikkusiskoni sai kunnian antaa Pusulle sen kipulääkkeen, ja tänään Pusu on ulkoillut vielä minimaalisesti. Pikkuhiljaa saa käydä pidemmillä lenkeillä, ihan koiran mukaan.

Että sellainen päivä oli eilinen...

Huomenna sitten kiipeän Pallon selkään ensimmäistä kertaa helmikuun 27:nnen päivän, eli tasan kaksi kuukautta sitten... Saas nähdä tulenko voltilla kerien alas rodeosta :D Mutta ei huolta, Tuomas tulee tallentamaan näytöksen, jotta tekin saatte sen sitten nähdä! Ensi kertaan!