Häpppy pörthdäy tu miiiiiiiiiii!

Tältä näytti rannekello tänään :)

Otsikko kuuluu sanoa sitten Smeagol-äänellä ;)

Tänään olen sitten vuoden vanhempi, tyhmempi ja kokeneempi. Ajattelinkin sen kunniaksi tehdä yhteenvedon  kuluneesta vuodesta, ja vähän ajatelmia millaista elämä on ollut vuoden nuorempana.

Alkuvuodesta Pallo oli vielä saikulla, piti opetella piikittämään sitä vaikka se olikin inhottavaa. Pallo otti asian kuitenkin lunkisti, ja sen kanssa oli mukava puuhailla ihan muita kuin pelkästää ratsastusta. 

kaikki kuvat sitten kännykkälaatua

Suoritin helmikuussa B-kortin ja huhtikuussa C-kortin. Hurraa, osaan ajaa (kai) ja saan vähän vapautta kun voin itse lähteä ajamaan! Myös tutustuminen hepparekkan ohjaamiseen alkoi heti kortin saamisen jälkeen. Molempien korttien läpi meneminen heti ekalla kerralla nosti omaa itseluottamusta. Samalla paineskelin nimittäin ylioppilaskirjoitusten kanssa, jotka menivät vaihtelevasti. Autoilu lisääntyi kesällä ensimmäisen auton myötä, jonka ostin ihan itse. Mun Fiesta on paras <3

Pikkuhiljaa päästiin taas mukaan touhuihin, ja alkuvuoden treenit sujuivatkin hyvin ja hypättiin pitkästä aikaa "kunnon" esteitä. Sekä oma että hepan itseluottamus kasvoi, ja yhteistyö parani. Keväällä alkoi myös kenttätreenit, ja laji iskostui entistä enemmän sydämeen. Tää on se meidän laji!

Paten kanssa koirapuistossa

Keväällä käytiin perinteisellä Löytynlohi-retkellä ja samalla katsomassa koskea. Lohi on kyllä yks meikäläisen lempikaloista, varsinkin savustettuna! Keväällä oli myös pääsykokeet Joensuussa, jolloin pääsin katsomaan Jymyä pitkästä aikaa. Ai että, on se edelleen niin rakas <3

Jymyn selässä pitkästä aikaa.

Kesällä pääsin monen muun kanssa viettämään ylioppilasjuhlia, ja olihan se lakki päässä mukava. Sain myös tiedon hyväksymisestä opiskelemaan kemiaa, mitä mietinkin pitkään. Nykyään tiedän, että olisi pitänyt vain pitää päänsä ja olla hyväksymättä opiskelupaikkaa, kun se ei ole sellaista mitä haluan tehdä loppuikäni. No se on tulevan kevään murhe, pitää opiskella ihan täpöllä tän vuoden pääsykokeisiin! Kesällä pääsin myös töihin.

Hiirikissa ja sen saalis.

Pallo syksy 2012

 Kesällä kisattiin suht aktiivisesti Pallon kanssa ja haettiinkin uusia kokemuksia. Hypättiin ekat 120 radat ja mentiin tuttaria. Loppukesästä Pallo meni Vuokolle koulutukseen, ja mulle tuli Salla-tamma tilalle. Silloin alkoi ensimmäistä kertaa palo hevosten koulutukseen ihan kunnolla. Sallan kanssa edistyminen oli sen verran vauhdikasta, että aloin miettiä hevosten koulutusta ammatiksenikin. Valitettavasti olen yliopistossa, eikä minulla ole sopivaa koulutusta tehdä sitä virallisesti ammattina... Toki edistyminen oli myös Sallan ansiota, se oli oikein mallikelpoinen oppilas!

aluevalkoista

 Syksyllä oli edessä muutto Joensuuhun. Olihan se pelottavaa, mutta onneksi saatiin hyvä kämppä ja työtkin alkoivat heti. Työporukkaan pääsin heti mukaan, mikä on edistänyt sopeutumista tänne. Koulu menee hyvin vaihtelevasti, tosin ei ole innostusta opiskellakaan, niin en siihen jaksa panostaakaan. Omapahan on valintani :P

Näkymä Lassen kyydistä

Syksyllä tuli myös uusi tuttavuus, Lasse, kuvioihin. Lassen kanssa yhteistyö on lähtenyt hyvin, ja on ollut makeeta mennä täysin erityyppisellä hevosella kuin Pallo. Tuntuu, että itsekin ois kehittynyt ihan sikana, vaikka ei se kehitys niin suurta ole...

Juha Tapio Jäähallissa, oli hyvä!

JARE <3

 Kävin myös elämäni ensimmäsitä kertaa konsertissa, ja tein sen sitten kolmesti. Ensimmäisenä oli JLo:n keikka Hartwallilla, jonne menin kummisetäni kanssa. Seuraavana käytiin kuuntelemassa tätini kanssa Juha Tapiota joulushotissa, ja viimeisenä, mutta ei todellakaan vähimpänä, kävin yksin ensimmäistä kertaa ikinä baarissa kuuntelemassa Cheekkiä! Ah, mikä mies ja sen ääni! Se on jotain niin ihanaa, se raspi siellä ja muutenkin sieltä tarttui ihan mieletön fiilis mukaan.

Tuohon baarijuttuun pikaisesti, mä olen absolutisti kaikkien päihteiden suhteen, joten en sen takia ole sinne ikinä vaivautunut menemään. Mutta tällä kertaa oli pakko, mutta kyllä se jännitti mennä sinne yksinään...

Ihan loppuvuodesta perheeseen liittyi kaksi uutta jäsentä; Musta-Bertta II ja Pusu. Nämä hirviöt onkin aivan ihania otuksia, enkä kyllä niistä millään luovu! Lisäksi päästiin Pallon kanssa osaksi alueen kenttävalkkarinkiä, ja innolla odotellaan tän kuun treenejä :)

Musta-Bertta II liittyi perheeseen

Pusu <3

Pusu <3 Tänään 12 vkkoa vanha

Vuosi on ollut aikamoista sekasotkua ja myllerrystä. Sen minkä olen oppinut vanhetessani on, että ei kannata luovuttaa vaikka siltä tuntuisi, omaa päätä kannattaa kuunnella varsinkin tärkeissä asioissa ja rakkaistaan ja rakkaista asioista kannattaa pitää kiinni. Myös uusien tuulien haisteleminen ei ole pahasta, kunhan pystyy valitsemaan ne, joiden mukaan kannattaa lähteä lentoon!