Takapakkia

Prinsessan kanssa jouduttiin nyt turhautumaan erittäin kovasti... Tyhmä tamma meni ja potkaisi aitaa leikkiessään, ja löytyikin eräänä iltana täysin kolmijalkaisena tarhasta. Äkkiä sisälle ja tutkimaan; ei turvotusta, ei arkuutta, ei lämpöä, ei haavoja, ei mitään. Ei yhtään mitään. Mutta kolmijalkainen.

Kävin jalan läpi varmaan kolme kertaa tarkkaan syynäten ylhäältä alas, ja viimeisellä kerralla aristi ihan minimaalisesti takareiden keskiosasta. Vähän tarkempaa tutkiskelua, ja kyllä, sieltä löytyi pienenpieni arkova kohta. Läträttiin Arnikaa ja laitettiin BOT-loimi vartiksi kyytiin, sekä kipulääkettä hieman pienellä annostuksella. Sitten yöksi nukkumaan ja aamulla jännittämään mitä löytyy.

Aamulla löytyi pirteä hevonen joka edelleen osittain kolmijalkainen. Eikun Arnikaa, kipulääkettä ja loimi niskaan ja pihalle. Illalla löytyi jo melkein tasaisesti kävelevä hevonen ja noin nyrkin kokoinen kova kohta takareidestä, eli mustelma. Arnikaa, kipulääkettä ja BOT-loimi vartiksi ennen nukkumaan jättöä.

Seuraavana aamuna kaikilla jaloilla kävelevä hevonen, jes! Arnikaa, minimaalisesti kipulääkettä ja loimi niskaan, päivällä 10min talutus, illalla Arnika + BOT-loimi 20min. Seuraavana päivänä ei mitään, halleluuuja!

Ja kaksi päivää sitä riemua kestikin... Iltatallia tehdessäni huomasin tukkijalan... Ja tottakai se on se sama jalka. Paniikki iski, nytkö siellä on joku jänne posahtanut. Eikun tutkimaan; ei arkuutta, ei kuumotusta, ei haavoja, vain turvoksissa. Voi hyvä halvattu sentään, mikä ihme tämä on. Linimenttiä yöksi ja nukkumaan.

Aamulla antibioottiresepti imppariin, hoitona kylmäystä/linimenttiä ja kävelytystä jos ei onnu. No alkuunhan se jalka oli niin tukki, että ei tamma sillä kunnolla pystynyt kävelemään, kun nivelet eivät taivu... Eilen käveli jo paremmin, tänä aamuna turvotus jo vähän laskenut, eli uskaltaa hieman jo kävelyttää ja katsoa miten siihen reagoi. Vissiin tamma halusi oman loman tähän keväälle...

Jos jotain positiivista haluaa miettiä, niin ainakaan tamma ei ole kipeän näköinen vaan hyvin virkeä oma itsensä. Ja Arska juoksi ekaa kertaa suitset päässä (ja näytti ne päässä jo hevoselta :D), eikä ollut ongelmia! Jospas sitä kohta päästäisiin satula lisäämään kyytiin :)

Eipä tässä muuta kuin parannellaan yhtä hevosta, koulutetaan toista ja toivotaan että kolmas ei enää ikinä hajoa tai yksikään muukaan näistä karvakorvista...

Parempaa kevättä lukijoille!