Niin se vaan vuosi mennä viipottaa eteenpäin, nyt jo helmikuussa. Tuntuu että alkuvuoden kiireellisyyksien vuoksi voisi olla jo vuoden loppu, mutta ehkä tämä tästä pikkuhiljaa helpottuu ja rauhoittuu taas maailman meno.
Alla olevat kuvat ovat kännykkäräpsyjä, joten laatu on sen mukainen...
Viime viikonloppuna käytiin pikkusiskon kanssa katsomassa Apassionata. Esitys oli ihan hyvä, tarina mielenkiintoinen ja temput hienoja, mutta välillä tuli ainakin itselle sellainen olo, miksi jollain ponilla oli apuohjat tai mikä tuon tempun idea oli.
Pääsääntöisesti nautin esityksestä, ja erityisesti alun Welsh-ponit ja lopun Lipizzat olivat upeita vapaana ollessaan. Mutta en olisi itse lippua tuonne halunnut maksaa, onneksi sain sen synttärilahjaksi, sillä niin hieno esitys ei minusta ollut. Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, näinhän se menee :)
Arska sai viime viikonloppuna kengät takajalkoihinkin, ja nyt sillä on joka jalassa kengät (ainakin vielä aamulla oli :P) ja opetellaan niiden kanssa kävelemään. Takaapäähän sillä on superheikko vielä leikkauksen jäljiltä, ja nyt aletaankin jumppaamaan takapäätä peruutuksilla ja puomeilla. Hankitreeniä ei valitettavasti päästä kunnolla tekemään, korkeintaan liinassa, sillä meikäläinen ei pysy honkkelokonkkelon perässä kun se mennä viipottaa noilla pitkillä kintuillansa :D
Pallo on ollut todella kiva ratsastaa ja osallistuin sillä Paula Matikaisen koulutunnille vuokraajan sairastapauksessa. Tehtiin paljon taivutuksia ja suoristuksia, ja loppuun laukka-käynti-laukka -siirtymiä, mitkä onnistuivat superhyvin. Huomasi että poika halusi töihin ja teki kyllä niin mielellään, että kyydissä oli ihana olla :)
 |
| Viime vuotista hurvittelua vapaana :) (c) minä |
Pallon ja Prinsessan kanssa mietitään osallistumista hiihtoratsastuskisoihin, jotka olisivat tämän kuun lopussa Polvijärvellä. Osallistumisen ainoa este on miun selän kunto, SI-nivel on vaivannut jonkin aikaa ja olenkin sitä käynyt aina parantelemassa Kalevalaisella Jäsenkorjaajalla ja voin lämpimästi suositella! Toivottavasti selkä pysyisi nyt annetuilla jumppatreeneillä ja työtapoihin keskittymisellä kunnossa, että pääsisi ikävästä vaivasta eroon.
Tällaista tällä kertaa, katsotaan jos ensi kerralla saisi vaikka tunnistakin jotain materiaalia :)
Kiva postaus! Itsekin olin katsomassa Apassionataa... Olihan se kyllä hieno show, mutta jotenkin ehkä vähän, no minun mielestäni ei hevosille niin luonnollinen. Ainakaan se, että ison yleisön edessä tehdä aika ihmismäisiä temppuja ja valoja ja meteliä... Toki ne ovat tottuneet siihen ja luultavasti pitävät siitä, mutta silti ei ehkä ihan minun juttuni. :)
VastaaPoista