Nuoria siellä, nuoria täällä, nuoria vaikka sadesäällä

Otsikkokin sen varmaan kertoo, nuoria ihania hevosia <3 ja paljon <3

Eilen menin käymään lähellämme sijaitevalle yksityistallille ratsuttamaan paria nuorta hevosta. Päivä alkoi melkein niin kuin Strömssössä, mutta ei ihan. Unohdin nimittäin ottaa edellisenä päivänä Pallon tallilta ratsastuskamppeet mukaan autoon, joten yövuorosta herättyäni ajaa hurruuttelin tallille, otin varusteet ja lähdin uudelle tallille.

Siellä minua odottivatkin nelivee ja kolmevee hepat, molemmilla tarkoitus katsoa vähän missä hevoset ovat menossa, ja miten lähdetään etenemään. Ensin menin neliveellä, joka oli varsin mukava, aluksi hieman jäykkä, mutta aika nopeasti siitä rentoutui ja saatiin lopussa oikein hyvää pätkää kaikissa askellajeissa. Tämän hepan kanssa aloitetaan ensin opettelemaan kaikissa askellajeissa pyöreyttä ja tasapainoa, sekä taipumista. Kasvatetaan kuntoa, sekä lihaksia, ja sitten katsotaan miten jatketaan.

Tämän jälkeen menin kolmeveen selkään. Kolmivee oli aluksi vähän ihmeissään, että kukas sinne oikein kiipesi ja juurtui paikalleen. Siitä sitten hieman suostuttelemalla päästiin kävelemään. Alettiin opettelemaan mitä tarkoittaa käyntiin pyytävä pohje, pysäyttävä apu sekä kääntävä pohje. Ja herranjestas miten nopeaoppinen kaveri :) Ratsastuksen lopuksi olikin nämä avut jo suht hyvin hallussa. Ensi kerralla treenataan näitä lisää. Tämän kaverin kanssa treenaillaan nyt kuukausi kerran-pari viikkoon ja sitten saa lomailla noin kuukauden ajan ja miettiä opeteltuja asioita. Kolmivee on kuitenkin vielä niin keskenkasvuinen, ettei tässä vaiheessa tarvitse edes ihmeitä osata. Opetellaan pohkeiden tarkoitus ja jarruttavat avut, ne riittävät hyvin.


Tänään kävin sitten toista neliveetä ratsastamassa, myöskin tässä lähellämme. Tämän neliveen kanssa opeteltiin mikä on sisäpohkeen merkitys, aluksi kuljettiin aivan röyhkeästi lapa edellä, mutta lopussa alettiin mennä jo hyvin jalat omilla raiteilla, hieman asettuen ja suorana. Lopussa sitten mentiin hieman laukkoja molempiin suuntiin, ja siinähän kävikin sitten näin:

Tämän jälkeen otettiin vielä laukkaa vähän aikaa, ja sitten lopeteltiinkin jo. Raukalle tuli ihan hiki, kun piti miettiä missä ne kyljet on ja minne jalat laittaa ja missä pää on <3

Paljon ihania nuoria, ja iso kiitos heidän ihanille omistajilleen!



Tänään kävin vielä Pallon luona, ja mentiin ensimmäistä kertaa täällä maastoon. Pallolle oli hiukan kertynyt virtaa eilisen vapaan jäljiltä, joten maastossa mentiin sitten rauhallisen käyntilenkin sijaan kaiken maailman ihme askellajeja, vaikka yritys kävellä oli kova (minulla, ei hevosella selvästikkään). Maastossa mentiin noin 30 min, jonka jälkeen menin hieman kentällä taivutellen, ja kentällä Pallo alkoi sitten hieman ontumaan. Arvelin sen johtuvan satulasta, sillä olen tähän asti mennyt vain ilman satulaa. Osittain se voi johtua myös tuosta Pallon omasta riehumisesta maastossa. Huomenna kokeilen mennä ilman satulaa ihan vain kävelyä ja rauhallisia taivutteluita, hieroa/venytellä sen jälkeen, katsotaan miltä silloin näyttää.

Mutta yksi on varma, satulaa ei selkään ainakaan vähään aikaan. Katsoin kyllä satulan istuvan hyvin ennen kuin sinne hyppäsin ja koko satuloinnin ajan, mutta onko sitten painanut selkää vähän, kun Pallo meni koko maaston ajan pää ylhäällä... No sen näkee huomenna, miltä heppa tuntuu.

P.S. Onpas kiva ajatus, etteivät anot pääse tähän postaukseen heti kaikkea skeidaa kirjoittelemaan, kun ei rohkeus riitä omalla nimellä esiintyä :)